Taivaansini
Asiantuntija
- Liittynyt
- 4.2.2021
- Viestejä
- 1,860
- Reaktioarvo
- 1,422
Lapsillehan usein luetaan ääneen ja mullekin luettiin paljon, kun olin pieni, mutta tykkäättekö vielä nyt vanhempanakin siitä, että teille luetaan vaikka osaisittekin jo lukea itse? Mulle ei oo pitkään aikaan kukaan lukenut ääneen, mutta oikeesti tykkään siitä ja ei se oo sama asia, kuin jos kuuntelisi jotain äänikirjaa.
Mulla nimittäin oli eilen aamulla jotenki tosi huono olo ja heikotti yms. ja ku makasin huonovointisena mun sängyllä ja äiti toi mulle lastenkirjan, jonka oli lainannut kirjastosta (meillä oli siis se omanakin, mutta katos ennen ku ehin lukee sen ja mä siis tykkään lukee välillä joitain lastenkirjoja) niin mulle tuli siis yhtäkkiä vaan semmonen tunne, että haluun, että joku lukee sen mulle, tai ylipäätään jonkun lyhyen sadun. D:
Ja no kysyinki sit mun siskolta, joka oli siinä jos se lukis mulle, mutta sillä oli kiire pakata yms. jonka kyl ymmärrän. Äitiä oon joskus pyytänyt lukemaan mulle, mutta siitäkin on kyllä vuosia. Ja siis mun mielestä on myös tosi kivaa lukea muille! Oonkin nyt iloinen, kun mun pikkuveli on jo kasvanut sen verran, että jaksaa keskittyä kirjojen kuuntelemiseen, eikä vain kääntele sivuja. :D Tosin nyt tuntuis hassulta ite pyytää jotain lukemaan mulle, kun kaikki lukee mun pikkuveljelle ja luulis, että pitemminkin mä lukisin sille, enkä pyytäis jotain lukemaan sen lisäks vielä mullekin.
Mutta jos joskus seurustelen niin olis kyl ihanaa, jos mun kumppani lukis mulle jotain ääneen ainakin silloin, kun oisin kipeä. Ja myös jos joku kaveri haluis vapaaehtosesti lukea mulle niin se olis ihanaa. :) On se kyl tosi kivaa myös, jos esim. äiti lukee mulle ääneen, mutta kun siihen on tottunut niin se tuntuis erityisen spessulta ja siltä, että osoittais välittämistä, jos joku ystävä lukis mulle. Mut joo tuli taas aika pitkä tämmönen viesti, mutta aivan sama. :D
Mulla nimittäin oli eilen aamulla jotenki tosi huono olo ja heikotti yms. ja ku makasin huonovointisena mun sängyllä ja äiti toi mulle lastenkirjan, jonka oli lainannut kirjastosta (meillä oli siis se omanakin, mutta katos ennen ku ehin lukee sen ja mä siis tykkään lukee välillä joitain lastenkirjoja) niin mulle tuli siis yhtäkkiä vaan semmonen tunne, että haluun, että joku lukee sen mulle, tai ylipäätään jonkun lyhyen sadun. D:
Ja no kysyinki sit mun siskolta, joka oli siinä jos se lukis mulle, mutta sillä oli kiire pakata yms. jonka kyl ymmärrän. Äitiä oon joskus pyytänyt lukemaan mulle, mutta siitäkin on kyllä vuosia. Ja siis mun mielestä on myös tosi kivaa lukea muille! Oonkin nyt iloinen, kun mun pikkuveli on jo kasvanut sen verran, että jaksaa keskittyä kirjojen kuuntelemiseen, eikä vain kääntele sivuja. :D Tosin nyt tuntuis hassulta ite pyytää jotain lukemaan mulle, kun kaikki lukee mun pikkuveljelle ja luulis, että pitemminkin mä lukisin sille, enkä pyytäis jotain lukemaan sen lisäks vielä mullekin.
Mutta jos joskus seurustelen niin olis kyl ihanaa, jos mun kumppani lukis mulle jotain ääneen ainakin silloin, kun oisin kipeä. Ja myös jos joku kaveri haluis vapaaehtosesti lukea mulle niin se olis ihanaa. :) On se kyl tosi kivaa myös, jos esim. äiti lukee mulle ääneen, mutta kun siihen on tottunut niin se tuntuis erityisen spessulta ja siltä, että osoittais välittämistä, jos joku ystävä lukis mulle. Mut joo tuli taas aika pitkä tämmönen viesti, mutta aivan sama. :D
