Miten tulen kaapista ulos?

[Vaporeon]

Mulla on sellainen inhottava ja hankala tilanne että elän puoliksi kaapissa. Oon girlflux ja lesboromanttinen aseksuaali. Oon jo aikuinen. Vanhemmat ja ystävät tietävät että olen sateenkaareva mutta isovanhempani ja äitini veli eivät tiedä. Tuntuu ahdistavalta olla kaapissa. Äiti on kieltänyt kertomasta totuutta koska he eivät ymmärtäisi eivätkä he hyväksyisi.

Alan olla jo niin vanha että ikätoverini menevät naimisiin ja perustavat perheitä. Mulla on tyttöystävä mutta lapsia en aio hankkia.

Kuitenkin. Enoni kysyi uutena vuotena että ”koskas se Vaporeon ottaa miehen” ja jatkoi juttua kysyen että ”Ootko miettinyt sitä naapurissa asuvaa tummaa miestä, vois sopia sulle”. Tuli ihan sairaan ahdistava olo. Valehtelin että en aio mennä koskaan naimisiin. Totuus oli että miehet ei kiinnosta, ainoastaan naiset. Haluan naimisiin tyttöystäväni kanssa. Sitä en tietenkään voinut sanoa.

En oikein tiedä mitä tehdä. Pelkään että menetän heidät jos totuus paljastuu.

 

[qualitymonkey]

Olisit voinut toki vastata tuohon totuudenmukaisesti, viis siitä miten he siihen reagoivat. Jos menetät heidät, se ei oikeastaan ole sinun ongelmasi, vaan heidän oma ongelmansa.

 

[qualitymonkey]

Ja mainittakoon tässä vielä että itse "tulin kaapista" ainakin jollain lailla vain silleen kun yksi sukulainen halusi itse lähinnä että kertoisin isälle että olen bi. En muista enää kunnolla että miten se meni mutta ilmeisesti isä ymmärsi asian, vaikka aika kännissä olikin. Ei tullut mitään ongelmaa asiasta ollenkaan, ei silloin eikä nyt, mikä on omituista koska isä on jatkuvasti yleisellä tasolla valittamassa sateenkaariväestä. Mulle se ei kuitenkaan koskaan ole valittanut asiasta joten emt. Ehkä jos hankkisin tyttöystävän se voisi olla vaikeampi paikka mutta ainakaan tässä vaiheessa ei ole näyttänyt olevan mikään ongelma. Aikaisemmin ennen tuota olin jo selittänyt äidille ja veljelle jotain että lukiossa ihastuin tyttöihin. Kaikki ovat olleet ihan ok eikä asiasta ole tullut sen suurempaa ongelmaa, ehkä pientä nalkutusta lukuunottamatta. Ajattelin että kirjoitan tämän jos haluat vertaistukea :D

 

[qualitymonkey]

Ja mainittakoon tässä vielä että itse "tulin kaapista" ainakin jollain lailla vain silleen kun yksi sukulainen halusi itse lähinnä että kertoisin isälle että olen bi. En muista enää kunnolla että miten se meni mutta ilmeisesti isä ymmärsi asian, vaikka aika kännissä olikin. Ei tullut mitään ongelmaa asiasta ollenkaan, ei silloin eikä nyt, mikä on omituista koska isä on jatkuvasti yleisellä tasolla valittamassa sateenkaariväestä. Mulle se ei kuitenkaan koskaan ole valittanut asiasta joten emt. Ehkä jos hankkisin tyttöystävän se voisi olla vaikeampi paikka mutta ainakaan tässä vaiheessa ei ole näyttänyt olevan mikään ongelma. Aikaisemmin ennen tuota olin jo selittänyt äidille ja veljelle jotain että lukiossa ihastuin tyttöihin. Kaikki ovat olleet ihan ok eikä asiasta ole tullut sen suurempaa ongelmaa, ehkä pientä nalkutusta lukuunottamatta. Ajattelin että kirjoitan tämän jos haluat vertaistukea :D

Tämä siinäkin mielessä että mun isän olisi luullut olevan juuri sellainen kun nämä sunkin läheisesi että "ei ymmärtäisi eikä hyväksyisi" mutta ikinä ei ole ollut mikään ongelma varsinaisesti. Yleisellä tasolla taas inhoaa kaikkia sateenkaarijuttuja ja pekka haavistoakin morkkaa jatkuvasti. Kuitenkin asia ei ole ilmeisesti super vakava, koska tosiaan ei ole ikinä sanonut mulle mitään "et vitussa ole mikään sellainen", eikä ikinä ole vaikuttanut kovinkaan järkyttyneeltä siitä. Myös mun veli on vähintään lievästi homofobinen mutta ei sekään ole oikeastaan mulle mitään ihmeempää ollut sanomassa. Että tota joo. Se voi yllättää kuinka vähän ongelmia siitä lopulta tuleekaan.

 

[Vaporeon]

Tämä siinäkin mielessä että mun isän olisi luullut olevan juuri sellainen kun nämä sunkin läheisesi että "ei ymmärtäisi eikä hyväksyisi" mutta ikinä ei ole ollut mikään ongelma varsinaisesti. Yleisellä tasolla taas inhoaa kaikkia sateenkaarijuttuja ja pekka haavistoakin morkkaa jatkuvasti. Kuitenkin asia ei ole ilmeisesti super vakava, koska tosiaan ei ole ikinä sanonut mulle mitään "et vitussa ole mikään sellainen", eikä ikinä ole vaikuttanut kovinkaan järkyttyneeltä siitä. Myös mun veli on vähintään lievästi homofobinen mutta ei sekään ole oikeastaan mulle mitään ihmeempää ollut sanomassa. Että tota joo. Se voi yllättää kuinka vähän ongelmia siitä lopulta tuleekaan.

Kiitos viesteistä, helpotti oloa. 😄 Voi kun olisin niin rohkea että uskaltaisin olla rehellinen ja kertoa totuuden…

 

[Skeletor]

Ei se eno kovin suvaitsematon voi olla, jos paritti ei-valkoiselle..

 

[hillasuo]

”Mulla on tyttöystävä”

 

[Desvelada]

Jos sä sanot "itse asiassa seurustelen yhen *tyttöystäväsi nimi* kanssa" niin pitäisi tulla aika selväksi viestin, eikä tossa oo ehkä semmosia sanoja, jotka saa vihan toisen mieleen tai joiden sanomista itse jossain seurassa kammoaa. Jotkut kun kiivastuu kuulleessaan sanoja kuten lesbo, homo, seksuaalivähemmistöt...

 

[Vikatikki]

Mun eno on aina ollu sitä mieltä että homot roviolle, transihmisistä puhumattakaan. Jossain kohtaa se luuli keksineensä suuren salaisuuden kun seurustelin naisen kanssa, kauhuissaan kerto mun äidille ja kun äidin vastaus oli luokkaa "no hui sentään" eno meni vähän jäihin eikä koskaan ottanu asiaa mun kans puheeksi. Nykysen kumppanin se on tavannu ja nähny kyllä että on naisoletetuksi syntyny, kyselee silti kuulumisia ja onnitteli kihloista ja talosta jnejne ilman mitään ongelmia. En tiiä onko tietonen puolison transhommista mutta tuskin se niistäkään enää kehtais nillittää. Osa ihmisistä on tottakai sieluun saakka perseestä mutta toisilla homokammo on vähän semmonen opittu tapa joka karisee nopeasti kun näkee että myös "normaalit", tutut ihmiset voi olla jotain muuta ku cis-heteroja.

Henkilökohtasesti oon sitä mieltä ettei noista asioista pitäis tehdä isompaa numeroa kuin ne on, kaikki ei hyväksy mutta jos kantti kestää niin ei sitä hyväksyntää mihinkään tarvitsekaan. Ite en oo koskaan tullu kaapista mutten myöskään piilotellu mitään. En tiedä kuka tietää ja hyväksyy ja kuka ei kun ei se mun elämään vaikuta.

Mutta jokasen oma päätös kertooko suurieleisesti, vaivihkaa vai ollenkaan. Sun äidillä sitä päätäntävaltaa ei ainakaan ole.

 

[Skeletor]

homot roviolle

Ei se nyt niin hyvä työpaikka ole..

 

[qualitymonkey]

Kiitos viesteistä, helpotti oloa. 😄 Voi kun olisin niin rohkea että uskaltaisin olla rehellinen ja kertoa totuuden…

Hyvä! Minäkään en uskonut ikinä olevani noin rohkea, mutta koska oli se sukulainen mukana niin tuntui että mun oli vähän pakko :D tai oikeastaan se saattoi ehkä jopa sanoa asian itse, nyt kun muistelen.