Hmm, helpful i guess. Mulla on ollu vähän just se et oon yrittänyt olla sata prosenttia varma mut sit nyt oon ehkä tajunnut et mun ei tarvi miettii tai tietää sen enempää, toi et tää on mun "best guess" on aika hyvä ajatus siihen liittyen. Tai siis emmä tiiä must tuntuu et mua ahistaa kyl silti vitusti ku en jotenkin kestä epävarmuutta. Mut ajattelen et se ei haittaa vaik mä en olisikaan sitä mut jos sanon et oon ni se riittää, ei mun tarvi todistaa sitä mitenkään. Vaikka se tuntuiski silt et valehtelen ni en mä sille mitään voi että joku tietty label kuulostaa parhaalta, niiku iha jo sanana. Mietin tänään aikasemmin androgyyni sanaa ja se resonoi jotenkin sen takia että se ei oo "selvästi mies tai nainen" mikä tuntuu jotenkin oikeelta. Must tuntuu et mul saattaa olla jokseenkin heikko naisen identiteetti, mut kun se ei oo koskaan oikeen merkannu mulle mitään niin siks must tuntuu et en mä ehkä oikeen sitäkään oo. Tai en oo varma tosta mut nii ehkä se tuntuu siltä. Tai niiku en ymmärrä miten sukupuoli merkkaa muka kellekään mitään. Ja koska en tunne sitä tarpeeks vahvasti niin luulen että en sit ehk oo sitä sukupuolta. En ymmärrä miks kukaan haluu korostaa olevansa nainen tai mies. Äh mä en ymmärrä itteeni. En yhtään. Mut sen tiiän et jotenki toi "androgyyni" vaan sanana tuntu jotenkin oikeelta enkä ees tiedä miks. Ja muutenkin en tiiä miten muka voisin feikata tän jos oon jo lapsena (tai teini-ikäsenä?) Miettiny kun piti valita joko mies tai nainen nii mä en sillonkaa oikein tienny mitä valita siinä. Muistan elävästi että ajattelin et nainen on se mitä mun pitäs tuntee olevani mut en vaa sillonkaa oikee tajunnu sitä et oonks mä muka varmasti nainen. Ni emt jos oon aina kokenu vähän tälleen ni ei kai se voi olla feikkaamista mitenkään? Se vaan että kelasin et oon cis ku se ei oo tuottanu suurta ahistusta miten mua kohdellaan naisena, se on mostly ihan ok mulle. Mut ehkä mä en ookaan cis, jos mä ite ennemmin kuvaisin mun sukupuolta sanalla androgyyni kuin nainen. Nainen ei kuulosta täysin väärältä ainakaan aina, mutta mä vaan koen jotenkin helpompana olla enemmänkin "ei mitään". Se tuntuu vaan jotenkin pakotetulta et olisin nainen? En tiedä, silti vaa jotenki pelkään et oon väärässä ja oon cis. En tiedä miks pelkään sitä niin paljon 😩 eihän siinä oo mitään pelättävää, mutta kai mua pelottaa se että jos esim sanon tästä kavereille ja perheelle tai ihmisille yleensä niin pelkään et ne sit nauraa mulle jos olinkin väärässä. Tai ne saattaa nauraa mulle kyl joka tapauksessa koska mun vanhemmat ei taida oikein uskoo mihinkään muuhun ku kahteen sukupuoleen.
