Musiikki immortalemin musiikkikupla

[immortalem]

Tänään pitääkin opetella soittamaan joku Burzumin biisi, black metal on hyvää tekniikkaharjoitusta nopeuden osalta.

 

[immortalem]

Tulee aina Tribulationia kuunnellessa mieleen viime vuoden loppu, kun olin työharjoittelussa isotooppiosastolla. Hyviä muistoja, pidin kovasti siitä paikasta.

Tribulation oli Ghostin lämppärinä vuonna 2019, mutta harmi kyllä tulin keikkapaikalle niin myöhään, että meni heidän settinsä viimeistä kappaletta lukuun ottamatta ohi. Olisi ollut kiva nähdä bändiä livenä, mutta ehkäpä joku päivä vielä tulee uusi mahdollisuus.

 

[immortalem]

Ai perhana että Radiohead kuulostaa hyvältä tänään. Välillä en jaksa kuunnella heidän tuotantoaan ollenkaan, mutta välillä (viime aikoina itse asiassa aika useinkin...) iskee ja lujaa. On mielenkiintoista, miten mieliala vaikuttaa siihen, mitä tuntemuksia kuunnellut biisit milloinkin herättävät.

 

[immortalem]

Hmm, voisi joku päivä mennä taas kirpparille saalistamaan CD-levyjä.

 

[immortalem]

Lauantai-illan kunniaksi lähti (taas vaihteeksi) kuunteluun tämä klassikko.

 

[immortalem]

Seuraavana vuorossa:

 

[immortalem]

Ai perhana että Radiohead kuulostaa hyvältä tänään. Välillä en jaksa kuunnella heidän tuotantoaan ollenkaan, mutta välillä (viime aikoina itse asiassa aika useinkin...) iskee ja lujaa. On mielenkiintoista, miten mieliala vaikuttaa siihen, mitä tuntemuksia kuunnellut biisit milloinkin herättävät.

En tiedä, miksi pidän tuosta "You are the sun and moon and stars, are you" -kohdasta niin paljon. Ja tuosta "And why should I believe myself, not you?" -kohdasta myös.

 

[Skeletor]

Hmm, voisi joku päivä mennä taas kirpparille saalistamaan CD-levyjä.

Laita osoite, niin pistän nipun. Pitäisi heittää pois cd-levyjä, mutten kehtaa noin isoa määrää.

 

[immortalem]

Laita osoite, niin pistän nipun. Pitäisi heittää pois cd-levyjä, mutten kehtaa noin isoa määrää.

Oikeasti? Mitä kaikkea löytyy?

Uskaltaako täällä edes laittaa yksityisviestillä osoitetta? Jos lähetät, niin maksan kyllä postimaksut.

 

[Skeletor]

Oikeasti? Mitä kaikkea löytyy?

Uskaltaako täällä edes laittaa yksityisviestillä osoitetta? Jos lähetät, niin maksan kyllä postimaksut.

Siis kaikkea brittirockia ja vähän David Byrneä. The Who'sta Kasabianiin on brittiläiset, jotain 40 levyä erilaisia ja eri yhtyeitä. Sitten on Fatboy Slimiä ja kaltaisia teknoartisteja, ellen jo ole antanut niitä pois.

 

[Skeletor]

Esim. kaikki Radioheadin levyt pitäisi yhä olla.

 

[immortalem]

Siis kaikkea brittirockia ja vähän David Byrneä. The Who'sta Kasabianiin on brittiläiset, jotain 40 levyä erilaisia ja eri yhtyeitä. Sitten on Fatboy Slimiä ja kaltaisia teknoartisteja, ellen jo ole antanut niitä pois.

No mutta, kyllä minä ne voin ottaa jos kerran olet pois antamassa.

Esim. kaikki Radioheadin levyt pitäisi yhä olla.

Sitä suuremmalla syyllä, lääh puuh,,,

 

[Skeletor]

No mutta, kyllä minä ne voin ottaa jos kerran olet pois antamassa.


Sitä suuremmalla syyllä, lääh puuh,,,

No ei kukaan osta enää cd-levyjä, en jaksa roudata Kuopioon noita johonkin divariin ja saada siitä huvista jonkun 2 euroa ja "vittu mikä skenehomo, huutis"-ilkeilyt päälle..

 

[immortalem]

No ei kukaan osta enää cd-levyjä, en jaksa roudata Kuopioon noita johonkin divariin ja saada siitä huvista jonkun 2 euroa ja "vittu mikä skenehomo, huutis"-ilkeilyt päälle..

Itse kerään CD-levyjä melkein pelkästään siksi, että olisi jotain keräiltävää. En ole ehkä ihan trendien harjalla ja olen kyllä varmaan saanut kasan huutistelua osakseni, mutta ei se mitään.

Voin laittaa osoitteen yv:llä, kunhan lupaat ettet soita mitään SWAT-tiimiä ovelleni...

 

[Skeletor]

Itse kerään CD-levyjä melkein pelkästään siksi, että olisi jotain keräiltävää. En ole ehkä ihan trendien harjalla ja olen kyllä varmaan saanut kasan huutistelua osakseni, mutta ei se mitään.

Voin laittaa osoitteen yv:llä, kunhan lupaat ettet soita mitään SWAT-tiimiä ovelleni...

Itse keräilin sarjakuvia.
Vein muuten aikoinani dvd:t yhteen divariin, jossa tutuksi tullut kauppiatar oli "katsotko oikeasti tälläistä paskaa". Snif snif. Mutta otti kaikki vastaan ja antoi ottaa kaksi (2) Tinttiä hyllyistä.

Ja SWAT-tiimin lähettäminen on mahdottomuus tässä maassa. Jos et halua kertoa nimeäsi, niin voit olla "herra tai rouva X" niin lähetän lähimpään postilokeroon.

 

[immortalem]

Itse keräilin sarjakuvia.
Vein muuten aikoinani dvd:t yhteen divariin, jossa tutuksi tullut kauppiatar oli "katsotko oikeasti tälläistä paskaa". Snif snif. Mutta otti kaikki vastaan ja antoi ottaa kaksi (2) Tinttiä hyllyistä.

Ja SWAT-tiimin lähettäminen on mahdottomuus tässä maassa. Jos et halua kertoa nimeäsi, niin voit olla "herra tai rouva X" niin lähetän lähimpään postilokeroon.

Hah, siinä on ollut asiakaspalvelua kerrakseen! Mutta ainakin sait Tinttejä...

 

[Skeletor]

Hah, siinä on ollut asiakaspalvelua kerrakseen! Mutta ainakin sait Tinttejä...

Voin pistää kaupan päälle yhden Tintin (Sininen Lotus), jos kelpaa...

 

[immortalem]

Voin pistää kaupan päälle yhden Tintin (Sininen Lotus), jos kelpaa...

Ooh, loistava tarjous! Kelpaa tietenkin...

 

[Skeletor]

Ooh, loistava tarjous! Kelpaa tietenkin...

Tintti on kyllä hyvää sarjakuvaa. Sellaisessa muodossa moni kirja pitäisi olla.

 

[immortalem]

Tintti on kyllä hyvää sarjakuvaa. Sellaisessa muodossa moni kirja pitäisi olla.

En muista olenko Tinttejä koskaan lukenut, en ole kauhean perehtynyt sarjakuviin Aku Ankkoja lukuun ottamatta. Voisi kyllä olla mielenkiintoista tutustua niiden maailmaan tarkemmin, ehkä siitä voisi kehittää jonkun uuden pakkomielteen tämän musiikkiobsession rinnalle.

 

[Skeletor]

En muista olenko Tinttejä koskaan lukenut, en ole kauhean perehtynyt sarjakuviin Aku Ankkoja lukuun ottamatta. Voisi kyllä olla mielenkiintoista tutustua niiden maailmaan tarkemmin, ehkä siitä voisi kehittää jonkun uuden pakkomielteen tämän musiikkiobsession rinnalle.

Äitini piti Tinteistä, joita isosiskoni lainasi. Ei hänkään lukenut sarjakuvia silleen fanina, mutta kun puhuin että piirtäisin hänen elämästään sarjakuvan niin sanoi, että jos tinttimäisesti hahmot.

 

[immortalem]

Avenged Sevenfold on itselleni vähän erikoinen bändi. Tai ei sinällään erikoinen, mutta opin kuuntelemaan sitä todella säälittävää, teinityttömäistä kautta. Raskaan musiikin kuluttajana yhtye oli nimenä tuttu jo monen vuoden takaa, mutta muistaakseni yritin oikeasti kuunnella heidän biisejään ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Reaktioni: "hyi vittu mitä paskaa". Kuten arvata saattaa, ei tullut silloin kuunneltua enempää.

Siirrytään vuoteen 2019. Olin aloittanut opinnot uudella alalla ja kuten kaavaan kuuluu, ihastuin palavasti yhteen pitkätukkahevari-luokkatoveriini (huutista sille, että jokainen näistä pidemmistä tarinoista liittyy ihastuksiini). Yksi päivä sankarillisesti bongasin, että hänellä oli läppärinsä taustakuvana Avenged Sevenfoldin logo ja siitähän keksin heti, että minunhan täytyy nyt alkaa fanittamaan kyseistä bändiä, jotta teen vaikutuksen tuohon ah-niin-ihastuttavaan mieheen. Menin kotiin, avasin Spotifyn ja laitoin bändin tuotantoa soimaan shufflella siltä "This Is Avenged Sevenfold" -listalta ja kuinka ollakaan, tällä kuuntelukerralla se kuulosti oikeasti hyvältä! En vieläkään tiedä, johtuiko se niistä oksitosiinipöllyistäni vai oliko makuni vain kehittynyt muutaman vuoden aikana niin paljon. Eli aloin sitten ihan oikeasti fanittamaan kyseistä bändiä. Ostin myös bändipaidan hieman hätiköidysti - vakuuttelin itselleni, että ostin sen siksi, koska olin nyt oikeasti yhtyeen fani, mutta ostin sen kyllä taka-ajatuksena se luokkakaverini kosiskelu...

En usko että se oli sen paitani ansiota, mutta kävin oikeasti treffeillä kyseisen jäbän kanssa ja hän olikin aika perseestä. Vaaleanpunaiset lasini murskaantuivat lopullisesti sen kiusallisen lounaan jälkeen, mutta Avenged Sevenfold jäi pysyvästi soittolistoilleni. Oikeasti hyvä bändi, ilman oksitosiinipöllyjäkin.

Tässä muutamia suosikkejani:

 

[immortalem]

Argh, miksi tämän pitikään tulla vastaan siinä yhdessä videoklipissä! Nyt menee koko ilta kuunnellessa näitä nostalgisia 2000-luvun dancebiisejä enkä pääse ikinä nukkumaan. En tainnut olla edes kymmenen vanha, kun tätä soitettiin radiossa. Oli kova biisi silloin ja on edelleen.

Kakarana ei tullut kiinnitettyä huomiota näihin pikkuasioihin, mutta tällä laulajalla on jotenkin tosi symppis aksentti. Sopii tosi hyvin tähän kappaleeseen. Kuulostaisi hämmentävältä, jos tämä laulettaisiin "puhtaalla" englannilla tai vielä pahempaa - jollain Texasin murteella...

 

[immortalem]

Meikkasin itselleni tänään sellaiset kunnon Alice Cooper -inspiroidut meikit, joten nyt kuuntelen sen kunniaksi Alice Cooperia.

PS. Näytin todella hyvältä niissä meikeissä. En yleensä ole erityisen tyytyväinen ulkonäkööni, mutta tänään olin kuuma kissa...

 

[immortalem]

Spotifyn paras ominaisuus on kyllä se, että se suosittelee sinulle uusia biisejä aina soittolistan loppumisen jälkeen. Olen löytänyt lukuisia kappaleita tuota kautta, ja nytkin tuli tämä uusi tuttavuus vastaan:

 

[immortalem]

Spotifyn paras ominaisuus on kyllä se, että se suosittelee sinulle uusia biisejä aina soittolistan loppumisen jälkeen. Olen löytänyt lukuisia kappaleita tuota kautta, ja nytkin tuli tämä uusi tuttavuus vastaan:

Pitäisiköhän antaa Amaranthelle mahdollisuus, vaikuttaa siltä että voisin oikeasti tykätä kyseisestä bändistä. Olen luokitellut yhtyeen mielessäni aina sellaiseen "hyi, sankariheviä" -kastiin, joten en ole kunnolla kuunnellut ikinä.

 

[immortalem]

Kuuntelen nyt tämän, katsotaan onko kamalaa sankariheviä vai ei...

 

[immortalem]

Kuuntelen nyt tämän, katsotaan onko kamalaa sankariheviä vai ei...

Teen tästä ihan tämmöisen kunnon albumiarvostelun, koska ei ole muutakaan tekemistä... Anteeksi jo etukäteen kaikille Amaranthe-faneille, tästä saattaa tulla armotonta.

AMARANTHE - MANIFEST

1. Fearless: Tämä oli alkuun ihan lupaava, mutta menee asteen verran liian sankariheviksi omaan makuuni. En erityisemmin välitä metallimusiikissa naislaulajista (huijui, mitä misogyniaa!!) ja tuo mielipide pätee ainakin tässä. Ei iske.
2. Make It Better: Miksi tulee vähän mieleen Disturbed? Tykkään tästä instrumentaalista, mutta jotain jää puuttumaan vielä siitä, että lisäisin soittolistalleni. Kertosäkeestä en tykkää, liian löysä. Yleisesti ottaen tämä kyllä parani loppua kohti.
3. Scream My Name: Tästä introsta taas tulee mieleen Turmion Kätilöt! Jotenkin hämmentävä kappale, tykkään tosi paljon joistain elementeistä mutta tästäkin jää jotain puuttumaan. Edellinen biisi oli parempi.
4. Viral: Todella mitäänsanomaton, ihan tusinarallatus. Vähän täytekappale-vibat.
5. Adrenaline: Nimensä mukaisesti tässä on heti introssa ihan hyvä meno. Mutta argh, ei tämäkään kyllä iske. Uskallan melkein jo tässä vaiheessa todeta, että minusta ei tule Amaranthe-fania, ainakaan tänään... Tai eihän sitä tiedä, jospa loput biisit ovat tosi hyviä.
6. Strong: Jaahas, tämä on näköjään rauhallisempi. Helvetti että tökkii tämä Elizen ääni, en voi sille mitään. Ihan kiva instrumentaali, tuo piano on hauska lisä.
7. The Game: Saatana, nyt hävisin pelin (tietäjät tietää) tämän biisin nimen takia! Hmm, tämä on muuten oikeasti hyvä. Tosi menevä ja aika tiuhaan vaihteleva, mutta kaikki osat toimivat hyvin yhteen. Sekä instrumentaali että laulu hyvin toteutettu. Meni soittolistalle!
8. Crystalline: Sanoin tuon Strongin olevan hitaampi, mutta nyt näemmä tulee ihan balladi! En ole balladi-ihmisiä (tai ainakaan balladituulella juuri nyt), mutta onhan tämä kaunis, sitä ei voi kieltää. Ei sen enempää kommentoitavaa.
9. Archangel: Siis tämä on niin kova. Tulee jotenkin lievät Rammstein-vibat, ja minähän rakastan Rammsteinia. Mieleenpainuva kertosäe, aavemainen bridge-osio ja kaikin puolin toimivat nuo perus säkeistötkin. Bravo!
10. BOOM!1: Mitä, kuuntelenko Skrillexiä? Oho, vaihtuipa jännästi tuohon kertosäkeeseen. Ja on muuten kiva tämä kertosäe. Tässä on vähän samanlaista fiilistä kuin Blind Channelin biiseissä, varmaan näiden räppiosioiden takia. Huijui tämä breakdown! Tämä on metalcorea, ei sankariheviä! En ole 100 % varma tästä, mutta lisään tämän soittolistalleni siinä toivossa, että rakastun tähän kunhan kuuntelen muutaman kerran uusiksi.
11. Die and Wake Up: Rääh en edes kerkeä kirjoittaa ajatuksiani, tässä tapahtui joku kolme miljoonaa asiaa ensimmäisen 30 sekunnin sisällä! Miten tämä albumi muuttui näin metalcoremaiseksi? Vähän jopa nu metal -tyyppistä, uskaltaisin väittää. Tämäkin on aika tusinabiisi hämmentävästä alustaan huolimatta.
12. Do or Die: Saadaanko tähän tusinamixiin hyvä lopetusbiisi? Intron perusteella kyllä. Pysyy tasaisen hyvänä, mutta ei valitettavasti herätä mitään erityisiä tunteita.

Noniin, nyt on yksi Amaranthen albumi kuunneltu läpi ja ei tullut minusta fania tämän perusteella. Omaan korvaani Manifest on hyvin pitkälti "tusinaheviä", biiseistä reilusti yli puolet olivat sellaista mitäänsanomattomia rallatuksia, joita löytyy metalliskenessä kolmetoista tusinassa.

Koko albumin kuunneltuani annan kiitosta vahvasta aloituskappaleesta. En pitänyt siitä aluksi koska tuollainen "sankarillinen" hevi ei ole mieleeni, mutta muiden biisien rinnalla tämä on ehdottomasti helmi. Lupaavan alun jälkeen alkaa alamäki, jonka The Game jotenkin saa pelastettua. Sen jälkeen on isketty balladi kertakaikkisen hämmentävään paikkaan - olen ehkä liian kaavoihin kangistunut, mutta tuo toimisi niin paljon paremmin lopussa (mieluiten ihan viimeisenä) tähän keskiosaan verrattuna. Albumin kohokohta on peräkkäin olevat, erittäin toimivat kappaleet Archangel ja BOOM!1. Jos minulta kysytään, tämä albumi olisi pitänyt lopettaa tähän, koska näin vahva loppu olisi oikeasti pelastanut kokonaisuuden. Alkupään laiskat biisitkin annoin melkein anteeksi näiden myötä! Ja tämän kombon jälkimmäisessä kappaleessahan on viimeisinä lyriikkoina "everything ends with a boom!". Eikö tuo nyt ole ihan selvä merkki, että albumi loppuu tähän?! Die and Wake Up ja Do or Die ovat ihan pelkkää täytettä. Olisivat laittaneet ne sinne alku-keskivaiheille, niin olisivat hävinneet siihen mitäänsanomattomuuden mustaan aukkoon.

Kaiken kaikkiaan tämä oli aikamoinen sillisalaatti. Rakenteeltaan todella sekava, ja ei siinä kaikki - musiikkityylikin tuntui muuttuvan albumin aikana. Lähdettiin vauhtiin power metalilla, siitä siirryttiin melodiseen ja lopulta päädyttiin nu metalilla maustettuun metalcoreen. Hyvin toteutettuna tämä voisi oikeasti olla ihan mielenkiintoinen idea siirtyä musiikkityylistä toiseen yhden albumin sisällä, mutta nyt ei mennyt putkeen. Jos kappaleiden järjestystä olisi muutettu ja/tai muutama tusinarallatus olisi suosiolla jätetty pois, tämä olisi voinut olla oikeasti ihan hyvä kokonaisuus. Rakenne petti pahemman kerran - yksittäisinä biiseinä nämä saattavat toimia, mutta albumina Manifest on paha huti.

 

[immortalem]

Teen tästä ihan tämmöisen kunnon albumiarvostelun, koska ei ole muutakaan tekemistä... Anteeksi jo etukäteen kaikille Amaranthe-faneille, tästä saattaa tulla armotonta.

AMARANTHE - MANIFEST

1. Fearless: Tämä oli alkuun ihan lupaava, mutta menee asteen verran liian sankariheviksi omaan makuuni. En erityisemmin välitä metallimusiikissa naislaulajista (huijui, mitä misogyniaa!!) ja tuo mielipide pätee ainakin tässä. Ei iske.
2. Make It Better: Miksi tulee vähän mieleen Disturbed? Tykkään tästä instrumentaalista, mutta jotain jää puuttumaan vielä siitä, että lisäisin soittolistalleni. Kertosäkeestä en tykkää, liian löysä. Yleisesti ottaen tämä kyllä parani loppua kohti.
3. Scream My Name: Tästä introsta taas tulee mieleen Turmion Kätilöt! Jotenkin hämmentävä kappale, tykkään tosi paljon joistain elementeistä mutta tästäkin jää jotain puuttumaan. Edellinen biisi oli parempi.
4. Viral: Todella mitäänsanomaton, ihan tusinarallatus. Vähän täytekappale-vibat.
5. Adrenaline: Nimensä mukaisesti tässä on heti introssa ihan hyvä meno. Mutta argh, ei tämäkään kyllä iske. Uskallan melkein jo tässä vaiheessa todeta, että minusta ei tule Amaranthe-fania, ainakaan tänään... Tai eihän sitä tiedä, jospa loput biisit ovat tosi hyviä.
6. Strong: Jaahas, tämä on näköjään rauhallisempi. Helvetti että tökkii tämä Elizen ääni, en voi sille mitään. Ihan kiva instrumentaali, tuo piano on hauska lisä.
7. The Game: Saatana, nyt hävisin pelin (tietäjät tietää) tämän biisin nimen takia! Hmm, tämä on muuten oikeasti hyvä. Tosi menevä ja aika tiuhaan vaihteleva, mutta kaikki osat toimivat hyvin yhteen. Sekä instrumentaali että laulu hyvin toteutettu. Meni soittolistalle!
8. Crystalline: Sanoin tuon Strongin olevan hitaampi, mutta nyt näemmä tulee ihan balladi! En ole balladi-ihmisiä (tai ainakaan balladituulella juuri nyt), mutta onhan tämä kaunis, sitä ei voi kieltää. Ei sen enempää kommentoitavaa.
9. Archangel: Siis tämä on niin kova. Tulee jotenkin lievät Rammstein-vibat, ja minähän rakastan Rammsteinia. Mieleenpainuva kertosäe, aavemainen bridge-osio ja kaikin puolin toimivat nuo perus säkeistötkin. Bravo!
10. BOOM!1: Mitä, kuuntelenko Skrillexiä? Oho, vaihtuipa jännästi tuohon kertosäkeeseen. Ja on muuten kiva tämä kertosäe. Tässä on vähän samanlaista fiilistä kuin Blind Channelin biiseissä, varmaan näiden räppiosioiden takia. Huijui tämä breakdown! Tämä on metalcorea, ei sankariheviä! En ole 100 % varma tästä, mutta lisään tämän soittolistalleni siinä toivossa, että rakastun tähän kunhan kuuntelen muutaman kerran uusiksi.
11. Die and Wake Up: Rääh en edes kerkeä kirjoittaa ajatuksiani, tässä tapahtui joku kolme miljoonaa asiaa ensimmäisen 30 sekunnin sisällä! Miten tämä albumi muuttui näin metalcoremaiseksi? Vähän jopa nu metal -tyyppistä, uskaltaisin väittää. Tämäkin on aika tusinabiisi hämmentävästä alustaan huolimatta.
12. Do or Die: Saadaanko tähän tusinamixiin hyvä lopetusbiisi? Intron perusteella kyllä. Pysyy tasaisen hyvänä, mutta ei valitettavasti herätä mitään erityisiä tunteita.

Noniin, nyt on yksi Amaranthen albumi kuunneltu läpi ja ei tullut minusta fania tämän perusteella. Omaan korvaani Manifest on hyvin pitkälti "tusinaheviä", biiseistä reilusti yli puolet olivat sellaista mitäänsanomattomia rallatuksia, joita löytyy metalliskenessä kolmetoista tusinassa.

Koko albumin kuunneltuani annan kiitosta vahvasta aloituskappaleesta. En pitänyt siitä aluksi koska tuollainen "sankarillinen" hevi ei ole mieleeni, mutta muiden biisien rinnalla tämä on ehdottomasti helmi. Lupaavan alun jälkeen alkaa alamäki, jonka The Game jotenkin saa pelastettua. Sen jälkeen on isketty balladi kertakaikkisen hämmentävään paikkaan - olen ehkä liian kaavoihin kangistunut, mutta tuo toimisi niin paljon paremmin lopussa (mieluiten ihan viimeisenä) tähän keskiosaan verrattuna. Albumin kohokohta on peräkkäin olevat, erittäin toimivat kappaleet Archangel ja BOOM!1. Jos minulta kysytään, tämä albumi olisi pitänyt lopettaa tähän, koska näin vahva loppu olisi oikeasti pelastanut kokonaisuuden. Alkupään laiskat biisitkin annoin melkein anteeksi näiden myötä! Ja tämän kombon jälkimmäisessä kappaleessahan on viimeisinä lyriikkoina "everything ends with a boom!". Eikö tuo nyt ole ihan selvä merkki, että albumi loppuu tähän?! Die and Wake Up ja Do or Die ovat ihan pelkkää täytettä. Olisivat laittaneet ne sinne alku-keskivaiheille, niin olisivat hävinneet siihen mitäänsanomattomuuden mustaan aukkoon.

Kaiken kaikkiaan tämä oli aikamoinen sillisalaatti. Rakenteeltaan todella sekava, ja ei siinä kaikki - musiikkityylikin tuntui muuttuvan albumin aikana. Lähdettiin vauhtiin power metalilla, siitä siirryttiin melodiseen ja lopulta päädyttiin nu metalilla maustettuun metalcoreen. Hyvin toteutettuna tämä voisi oikeasti olla ihan mielenkiintoinen idea siirtyä musiikkityylistä toiseen yhden albumin sisällä, mutta nyt ei mennyt putkeen. Jos kappaleiden järjestystä olisi muutettu ja/tai muutama tusinarallatus olisi suosiolla jätetty pois, tämä olisi voinut olla oikeasti ihan hyvä kokonaisuus. Rakenne petti pahemman kerran - yksittäisinä biiseinä nämä saattavat toimia, mutta albumina Manifest on paha huti.

Tämän kirjoittaminen oli oikeasti aika hauskaa. Olen kirjoittajana korkeintaan keskinkertainen, mutta saatan silti tehdä näitä lisää jossain vaiheessa.

 

[immortalem]

Tänään olen ollut pitkästä aikaa ihmisraunio-immortalem, olen vaan itkenyt ja angstannut koko päivän koska on ahdistanut niin paljon (en edes tiedä miksi!). Soittolista on tietenkin ollut teeman mukainen, soitossa ovat olleet mm. seuraavat pirteät kappaleet: