Suhteet Faija skitsoo

[fundeeraaja]

Anteeksi otsikosta. Isä huusi tänään lapsille, kerran yhdelle ja sitten myöhemmin toiselle. Toiselle siitä, kun kiusasi toista, ja toiselle, kun ei antanut isän istua rauhassa. Ymmärrän kyllä hermostumisen, mutta kun kysyin, että voisiko pyytää anteeksi lapsilta, että huusi niin kovaa, saaden toisen itkemään ja varmaan melkein toisenkin, niin sanoi, että hänellä oli kyllä hyvät syyt suuttua. Siksi ei voi pyytää anteeksi. Olenko liian herkkä, kun ajattelen, että itse en vois tottua tulevani sellaisen hirveän huudon kohteeksi (en ole asunut isän kokopäiväisesti juuri koskaan)? Ja eikö ole normaalia ottaa asia jossain vaiheessa puheeksi ja pyytää anteeksi, siis varsinkin kun on huutanut lapsille..? En ole koskaan puhunut isälle vastaan muuten kuin tänään, mutta ehkei siinä olisi saanut mitään aikaan kuitenkaan...

 

[fundeeraaja]

Pelkäsin, että voi suuttua jos nostan pöydälle sen miten hän kasvattaa lapsensa, mutta toisaalta olen yks niistä, vaikkakin aikuinen

 

[Skeletor]

R.P. tunnistettu.

(Vakavasti ottaen, luultavasti isukilla on muita ongelmia kuin pari nahistelevaa lasta ja purkaa sen niihin lasin läikkyessä yli. Fiksu mies pyytäisi anteeksi lapsilta ja selittäisi, miksi tuli räjähdettyä vähän kovemmin)

 

[fundeeraaja]

Isä ei oo tietääkseni satuttanut lapsiaan, mutta muuten voi olla aggressiivinen, siis niin että paiskoo ovia, viskoo tavaroita taikka laskee asiat pöydälle sillai vihaisen kovakouraisesti. Se yhdistettynä kovaääniseen karjumiseen ei ole kaunista katseltavaa. Päinvastoin, tulee todella epämukava olo

 

[fundeeraaja]

R.P. tunnistettu.

(Vakavasti ottaen, luultavasti isukilla on muita ongelmia kuin pari nahistelevaa lasta ja purkaa sen niihin lasin läikkyessä yli. Fiksu mies pyytäisi anteeksi lapsilta ja selittäisi, miksi tuli räjähdettyä vähän kovemmin)

Olet varmaan oikeassa.
Toivottavasti voin välttyä tulemasta yhtä lyhytpinnaiseksi vanhemmaksi. Oma ylpeyteni ei ainakaan estäisi pyytämästä anteeksi, jos pahoittaisin toisten mielet. Sillä on joku mahdollisesti periytyvä mielisairauskin, mutta en onneksi tunnista sen merkkejä itsessäni

 

[Skeletor]

Isä ei oo tietääkseni satuttanut lapsiaan, mutta muuten voi olla aggressiivinen, siis niin että paiskoo ovia, viskoo tavaroita taikka laskee asiat pöydälle sillai vihaisen kovakouraisesti. Se yhdistettynä kovaääniseen karjumiseen ei ole kaunista katseltavaa. Päinvastoin, tulee todella epämukava olo

No parempi tuo, kuin kävisi käsiksi tai kehittäisi jotain lapsia alentavia juonia tai sääntöjä.

 

[fundeeraaja]

No parempi tuo, kuin kävisi käsiksi tai kehittäisi jotain lapsia alentavia juonia tai sääntöjä.

Ehkä siks en ole ennen tehnyt mitään. Oishan se jotain pahempaakin voinut tehdä, jos olis sellainen ihminen. Ollaan onnekkaita ettei oo pahoinpidellyt fyysisesti. Mutta huomasin tänään, etten oo ainoa sisaruksista jotka ei kestä sitä huutoa (tai olen saattanut huomata ennenkin mutta unohdan jostain syystä helposti kaikki tämmöset kielteiset asiat kuten isän huutamiset ja muut ikävät tilanteet ja ihmiset). Ajattelin sitten, että olen aika huono sisarus jos en yhtään puolusta

 

[Skeletor]

Ehkä siks en ole ennen tehnyt mitään. Oishan se jotain pahempaakin voinut tehdä, jos olis sellainen ihminen. Ollaan onnekkaita ettei oo pahoinpidellyt fyysisesti. Mutta huomasin tänään, etten oo ainoa sisaruksista jotka ei kestä sitä huutoa (tai olen saattanut huomata ennenkin mutta unohdan jostain syystä helposti kaikki tämmöset kielteiset asiat kuten isän huutamiset ja muut ikävät tilanteet ja ihmiset). Ajattelin sitten, että olen aika huono sisarus jos en yhtään puolusta

Kuka nyt kestääkään huutamista ja kovia ääniä? Itseäni on koko elämä kiusattu sillä, että huudetaan vaikka haluaisin jättää asian sikseen ja palata myöhemmin.

 

[fundeeraaja]

Keskustelu päättyi lopulta siten, että pyysin anteeksi sitä, että pyysin pyytämään anteeksi, kuin olisin itse ollut väärässä, ja sitten onnistuin tänään välttämään keskustelua siitä aiheesta ja esitin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tänkaltainen konfliktin välttely tuskin on tervettä ja pelkään, että saatan vielä joutua pahempaankin pulaan koska luotan omaan arvostelukykyyni liian vähän. Tai aiheuttaa toisille vahinkoa sillä tavalla. Mutta miten puhutaan järkeä sellaiselle ihmiselle, joka on täysin vakuuttunut siitä, että on oikeassa? Tuntuu kaikkein helpoimmalta luovuttaa ja antaa anteeksi.. tai syyttää itseään kaikesta

 

[Skeletor]

Keskustelu päättyi lopulta siten, että pyysin anteeksi sitä, että pyysin pyytämään anteeksi, kuin olisin itse ollut väärässä, ja sitten onnistuin tänään välttämään keskustelua siitä aiheesta ja esitin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tänkaltainen konfliktin välttely tuskin on tervettä ja pelkään, että saatan vielä joutua pahempaankin pulaan koska luotan omaan arvostelukykyyni liian vähän. Tai aiheuttaa toisille vahinkoa sillä tavalla. Mutta miten puhutaan järkeä sellaiselle ihmiselle, joka on täysin vakuuttunut siitä, että on oikeassa? Tuntuu kaikkein helpoimmalta luovuttaa ja antaa anteeksi.. tai syyttää itseään kaikesta

Mitä luulet, että olisi seurannut jos olisit yhä käskenyt pyytämään anteeksi ja selittelemään käytöstä?

 

[Myrskyvaroitus]

Jokaisen vastuullisen vanhemman kuuluisi osata ymmärtää omat virheensä toimintatavoissaan ja pyytää anteeksi... Surullista että tällaisia vanhempia ei ole tarpeeksi.

 

[ted]

Kuulostaapa tutulta. Mun mielestä kyllä pitäis pyytää anteeksi ja myöntää omat virheensä. Tietysti ymmärrettävää, et joskus vaan on hermot kireällä, mut pitäis kuitenkin muistaa, että toinen on vasta lapsi

(Ite tajusin vasta nyt 22-vuotiaana, miten paljon oman isäni samanlainen käytös välillä jopa melkein joka päivä, on vaikuttanut muhun ja vaikuttaa edelleen. Mun piti aina olla se sovitteleva osapuoli, joka pyysi anteeksi, vaikka en olis tehnyt mitään väärää)

 

[Skeletor]

Kuulostaapa tutulta. Mun mielestä kyllä pitäis pyytää anteeksi ja myöntää omat virheensä. Tietysti ymmärrettävää, et joskus vaan on hermot kireällä, mut pitäis kuitenkin muistaa, että toinen on vasta lapsi

(Ite tajusin vasta nyt 22-vuotiaana, miten paljon oman isäni samanlainen käytös välillä jopa melkein joka päivä, on vaikuttanut muhun ja vaikuttaa edelleen. Mun piti aina olla se sovitteleva osapuoli, joka pyysi anteeksi, vaikka en olis tehnyt mitään väärää)

Olet 22? Luulin kuvasi perusteella, että olet 120-vuotias.

 

[ted]

Olet 22? Luulin kuvasi perusteella, että olet 120-vuotias.

Ei kannata luottaa mihinkään, mitä näkee netissä

 

[Skeletor]

Ei kannata luottaa mihinkään, mitä näkee netissä

Siis valehteleeko joku intter_Websissä?
En y,,äärrä keitän teetä