Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="mielikuvitusolento" data-source="post: 124475" data-attributes="member: 1348">Tulipas taas pitkäst aikaa viillelytä. Viime kerrast oli yli vuos aikaa. Huvittavinta on et olin vähän pettyny miten huonoo jälkee sain, oon vissiin &quot;vähän ruosteessa&quot; niinsanotusti. Kai noi ois semmosii et ne vois käyä tikkauttaa mut pffth as if. Mut niinku tuli melkein paskempi olo vaan ku ei pystyny saamaan &quot;kunnon jälkeä&quot; aikaseks.Triggeröidyin siis siitä ku mun äitihän on ollu tosi fyysisesti ja henkisesti pahoinpitelevä ja laiminlyöny meijän tunteita ja tarpeita ja mul on sen takii epävakaa persoonallisuushäiriö minkä takii kärsin tosi pahasti (oon ollu 10v nyt saikulla/työkyvyttömyyseläkkeellä). Ja pistin hiljattain välit poikki mun vanhempiin sen takii koska mua sattu niin paljon se et meijän äiti ei voinu ees sanoo et anteeks oon pahoillani. Ja sit mun isosisko alko vaa selittää kaikkee et kyl kaikis on jotain hyvää ja jotain. Tuli semmonen olo et se ei ymmärrä et miten paljon meijän äiti on mua satuttanu ja et miten en ees 30v ikäsenä pysty tekemään mitään mun epävakauden takia (ku mun epävakauden takia on tosi iso riski et pienetki asiat triggeröi niin et teen itelleni jotain, pahimmas tapaukses tapan itteni vaik en haluis ees kuolla).. Et miten se voi sanoo et sellases ihmises on jotain hyvää, ku yks sen lapsista on viillelly sen kummatki käsi varret ranteista olkapäihin asti syvillä viilloilla.En tiiä. Teit kiinnostaa varmaan ku kilo paskaa mut. Oli pakko vaa jakaa tunteita johonki ees.</blockquote>

[QUOTE="mielikuvitusolento, post: 124475, member: 1348"] Tulipas taas pitkäst aikaa viillelytä. Viime kerrast oli yli vuos aikaa. Huvittavinta on et olin vähän pettyny miten huonoo jälkee sain, oon vissiin "vähän ruosteessa" niinsanotusti. Kai noi ois semmosii et ne vois käyä tikkauttaa mut pffth as if. Mut niinku tuli melkein paskempi olo vaan ku ei pystyny saamaan "kunnon jälkeä" aikaseks. Triggeröidyin siis siitä ku mun äitihän on ollu tosi fyysisesti ja henkisesti pahoinpitelevä ja laiminlyöny meijän tunteita ja tarpeita ja mul on sen takii epävakaa persoonallisuushäiriö minkä takii kärsin tosi pahasti (oon ollu 10v nyt saikulla/työkyvyttömyyseläkkeellä). Ja pistin hiljattain välit poikki mun vanhempiin sen takii koska mua sattu niin paljon se et meijän äiti ei voinu ees sanoo et anteeks oon pahoillani. Ja sit mun isosisko alko vaa selittää kaikkee et kyl kaikis on jotain hyvää ja jotain. Tuli semmonen olo et se ei ymmärrä et miten paljon meijän äiti on mua satuttanu ja et miten en ees 30v ikäsenä pysty tekemään mitään mun epävakauden takia (ku mun epävakauden takia on tosi iso riski et pienetki asiat triggeröi niin et teen itelleni jotain, pahimmas tapaukses tapan itteni vaik en haluis ees kuolla).. Et miten se voi sanoo et sellases ihmises on jotain hyvää, ku yks sen lapsista on viillelly sen kummatki käsi varret ranteista olkapäihin asti syvillä viilloilla. En tiiä. Teit kiinnostaa varmaan ku kilo paskaa mut. Oli pakko vaa jakaa tunteita johonki ees. [/QUOTE]

En ole robotti