Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="mamiya" data-source="post: 137859" data-attributes="member: 176">Ite poltan myös tupakkaa joten ymmärrän että sekin on pirun vaikeeta. Mies polttanut koko ikänsä ja sairastu vajaa 40v keuhkoahtaumaan joka on edennyt nyt lievästä keskivaikeeseen. Antaa itselle motivaatiota lopettaa ihan miehenkin puolesta. Oon polttanut 10v josta viimeiset 4-5v sähkötupakkaa, en oo ihan varma kauan mutta kuitenkin. Ja joo, epäonnistumisia on takana ollut paljon. Ekat nokat vedin kun olin 16, ekan piikin kun olin 17. Monta vuotta meni niin et vedin kaikkea mitä käsiini sain yhdessä miehen kanssa jonka kaa menin naimisiin ku täytin 18. Useamman kerran tullu sairaalassa tai putkassa oltua ja muutenkin sekoilua, ei sillon elämästä oikeen välittänyt. Ikinä en varastanut keltään mutta muuten törttöilin ja aiheutin huolta. Joitakin vuosia sitten sain adhd lääkityksen jonka seurauksena _kaikki_ muu oheiskäyttö jäi pois (amfetamiini, meta, mdpv, pilvi, pillerit jne) ja siitä eteenpäin käytin vaan subutexia et pysyn terveenä. Se ei siis päihdyttäny mua vaan pystyin toimii normaalisti. Katkolla olin kerran mutta ei se oikeen napannut, täynnä ihmisiä jotka kuivanappailee ja haikailee aineiden perään. Vanhemmat ei tiedä että oon koukussa vielä joten haluaisin hoitaa tän ongelman itse pois koska oon taistellut niin kauan et saisin sen huumeleiman otsasta (vaikka tuskin se ikinä täysin katoaa). Psyykkiset viekkarit on kyllä myös ihan kamalia D= tänään sain raahattua itseni kouluun ja räntäsateessa kun kotiin talsin niin vitutti niin suunnattomasti kun ei kotona voikaan palkita itseään vedoilla. Monia varmasti tää ällöttää ihan ymmärrettävästi mutta se rutiini ja vetojen väsäys ja niiden ottaminen.. Siitä rutiinista on kahdeksan vuoden jälkeen tosi vaikea päästä pois. Varsinkin kun on vielä piikkikoukku. Aamuvedot oli aamulla syy nousta sängystä, ei tullut kuuloonkaan syödä ilman ruokavetoja ja illalla ei voinut mennä nukkumaan ilman niitä. En tiiä mikä siinä rutiinissa oikein on koska eihän ne vedot mun olotilaa muuttanut, ne piti mut vaan terveenä ja kerran päivässä ois riittänyt. Silkkaa rahan tuhlausta, ties monta kymmentä tuhatta ollaan miehen kanssa tähän paskaan laitettu. Ja vielä kun on valmiiksi masennusta niin on vaikeaa. Tupakkakin ois tarkoitus joskus lopettaa mutta ei vielä, en kestäis tätä ilman tupakkaa XD hirvittää sekin miten siitäkin pitäisi luopua. Mutta päiväkin ilman sitä paskaa on onnistuminen, älä kuuntele muita jotka yrittää sua lannistaa. Jotkut ihmiset on vaan luovuttanut kaiken suhteen ja se on aika surullista. Itekin oon alkanut miettiä että eihän se vanha elämä ollut niin kamalaa mutta on se... Kaikki riippu siitä että saatko lääkettä. Et voi tehä mitään suunitelmia kun et tiedä ootko sillon terveenä vai sänkypotilaana. Mut ei tää paska ikuisesti kestä. Vaikeaa vaan yrittää samalla koulua käydä, kohta olisi kokeet ja sit alkaa uus jakso ja uudet kurssit. Tavallaan hyvä olo kun ei vaan makaa sängynpohjalla mutta paska olo silti. Ei voi mennä koskaan kauas vessasta ja koulussa raput on yhtä tuskaa nousta mutta on se sen arvosta!</blockquote>

En ole robotti