Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 89219" data-attributes="member: 34">Hehe, oon miettinyt kans vähintäänkin noita samoja kun sinä, genderfluid, genderfae, girlflux, demigirl, ja monia muitakin. Nykyään taas must tuntuu siltä, että mussa ois tavallaan kaks puolta, tyttö ja...... Miten sen nyt sanois, ei poika mutta transmasc. Tuntuu ihan helvetin oudolta mutta samalla oikeelta, ja nimenomaan toi transmasc termi, ei missään nimessä poika. Siis se tuntuu todella oudolta koska en ois voinu kuvitellakaan mutta toisaalta onhan mussa ollu merkkejä siitä jo pienenä. Vaikka ne merkit on kyllä aika random koska mun mielestä ne ei todellakaan oo sellasia asioita mitä pelkästään trans ihmisillä esiintyy. Esim kun olin iloinen siitä että mua luultiin pojaksi niin mä en kyllä usko et se on pelkästään transihmisten kokemus. Ajattelinkin sen olevan vaan masc girl meininkiä. Mut en usko että se on pelkästään tomboy-juttu. Tai mistä minä tiedän. Mutta jotenkin toi transmasc termi tuntuu oikealta. Mutta poika, ei ollenkaan. En tiedä luokiteltaisiinko tämä sitten tosiaan joksikin bigenderiksi. En siis koe oloani kotoisaksi jos mut luokitellaan pojaksi mutta jokseenkin... Jos ajatellaan janana niin musta tavallaan tuntuu niin kuin olisin kahdessa kohtaa siinä: tyttö + sitten siellä maskuliinisemmassa päässä, tai niinku lähempänä sitä mies-kohtaa mutta ei nyt kuitenkaan mies, mutta ei täysin neutraalikaan. Tää kuulostaa nyt ihan hullulta ja sitä se onkin. Mut silleen jos miettii janaa jossa ois kohdat: tyttö, feminiininen, neutraali, maskuliininen, poika.  Niin musta tuntuu niinku olisin siinä tyttö-kohdassa plus sitten siinä maskuliininen-kohdassa. Missään nimessä ei poika, mutta maskuliininen. Must tuntuu tosi mukavalta jos must sanotaan vaikka dude (vaik se periaatteessa onkin aika sukupuolineutraali ilmaisu mutta onhan siinä maskuliininen kaiku silti). Eikä se oo edes pelkästään se sana vaan esimerkiksi kun joku sanoo must vaikka netissä noin niin oon onnellinen koska aattelen et luuleekohan toi mua pojaks, ja se tekee mut jotenki iloseks. Vaikka kuten sanottu, poika/mies sanana itsessään tuntuu tosi vieraalta mut you know. Maskuliinisuus on silti jollain tapaa se mihin identifioidun. Silti oon tyttö. Toki tää saa mut miettimään että onko kyse nyt sit kuitenki pelkästään siitä semmosesta nonconformingista. Enpä tiedä. Noita on todella vaikeaa erottaa toisistaan :D mä en ainakaan sitä eroa taida ymmärtää. Toisaalta sitten myös oon aina kokenu gender apathya (siis sillee että ei kiinnosta vittuakaan sukupuoli) ja gender undefined on myös samaistuttava termi. Menee aika monimutkaseks, mut must on myös kiva olla silleen täysin määrittelemätön ettei mua luokiteltais tytöks eikä pojaks :D onko mun sukupuolessa todella näin monta ulottuvuutta vai mistä on kyse, kukaan ei tiedä. Välillä mua häiritsee iham sikana tulla luokitelluks tyttönä ja välil ei häiritse yhtään, päinvastoin. Ota nyt tästä selvää sitte.mutta periaatteessa, miksi ei voisi olla monimutkainen sukupuoli. Oikeastaan se tuntuu oudommalta että se olis todella yksinkertainen, mutta varmasti jollakin se tuntuu yksinkertaiselta ja joillain ei. Kyllä mullakin se joskus tuntuu simppeliltä, joskus en välitä yhtään ja joskus taas tuntuu monimutkaselta. Silti alkaa tosiaan tuntua siltä että en varmaan ole cis, ja tuntuihan se siltä jo ainakin seittemän vuotta sitten, mutta en vaan oo aatellu asiaa hirveesti ennen ku joskus 2020. Ja kyllä toki sitä aiemminkin joskus mietin mutta en niin paljon. Ja huutista sille kun olin mielestäni jo aikoja sitten kateellinen ku katoin trans timelinei mut aattelin että "no harmi ku en oo trans ni en voi näyttää tolta" lmaoooooo vaikka siis en kyllä oikeasti tarvitse korjaushoitoja ollenkaan, mutta kiva ois tietysti voida näyttää mieheltä hetkellisesti aina silloin tällöin. Vaan nykyään mua ei taideta enää luulla pojaks niiku joskus nuorempanaOlipas todella sekava viesti :D en tiedä onko tämä sitten genderfluidiutta, bigenderiyttä tai jotain mutta olkoon mitä on, en mä siihen termiä tarvi. Tää nyt on vaa mun yksilöllinen kokemus. Mut joo, samaistun kyl suhun tavallaan tai ainakin tää kohta: "Tuntuu tavallaan siltä, kuin minulla olisi kaksi sukupuolta tai sukupuoleni riippuu tilanteesta ja muista ihmisistä ympärilläni".mutta sitten taas toisaalta. Miten sukupuolivähemmistöjä voi muka olla näin paljon. Tai en mä tiedä onko tää ees paljon. Kai täällä varasijassakin enemmän cis-ihmisiä on mutta silti tuntuu aika paljolta tää ei-cis-ihmisten tai sukupuoltaan pohtivien määrä. Hmm. Mutta joo, pahoittelen pitkää viestiä.</blockquote>

En ole robotti