Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="mamiya" data-source="post: 138307" data-attributes="member: 176">Täs tää sit tulee.... Kuten moni tietää mulla oli ja on huumeongelma. Kotiolot oli aina hyvät ja rakastavat vanhemmat mutta mt-ongelmien takia karkailin ja sekaannuin huumeisiin. Pyörin yleensä vanhempien miesten seurassa, tai lähdin kavereiden kanssa niiden mukaan huumeiden toivossa. Olin niin rikki ja itsetuhoinen eikä mulla ollu itsesuojeluvaistoa. En muista tarkkaan millon menetin neitsyyteni, joskus 16-17v kuitenkin. Olin seksuaalisesti tosi kokematon ja koukussa huumeisiin. Mikään ei kuitenkaan ollut ilmaista, ei ruoka tai huumeet. Saatoin olla karussa parista viikosta yli kuukauteen aina kerralla ja karkasin useamman kerran. Näitä ikäviä tarinoita on ihan liikaa mutta tässä on osa, aikajärjestys voi olla päin helvettiä mutta suollan nyt vaan tekstiä miten asiat tulee mieleen.Kerran yksi mies otti mut "hyväsydämmisyyttään" luokseen yöksi mutta sisällä käski mennä sängylle makaamaan ja sanoi ettei tämä ole mikään ilmainen majatalo. Mua pelotti enkä halunnut yksin keskellä yötä ulos kylmään. Muistan hämärästi sen kun olin jalat kohti kattoa ja tuijotan seinää ja toivon että se olis ohi nopeasti. Näitä miehiä oli useampi ja kaikki halusi samaa, vastineeksi sain huumeita, ruokaa tai yösijan. Aina en mitään. Yhdellä kerralla yks parikymppinen skinhedi otti mut yöksi luokseen, tunsin hänet entuudestaan kun hengailtiin samoilla kulmilla. Sanoin sille etukäteen etten aio maata sen kanssa ja sano et se oli ok. Kun menin lattialle nukkumaan, se tuli mun viereen ja yritti riisua mua vaikka kielsin. Siirryin sänkyyn ja äijä seurasi mua, siirryin lattialle ja sama juttu. Lopulta en jaksanut enää vastustella vaan annoin sen tehdä mitä halusi ja lähdin heti aamulla itkien pois. Oli useita miehiä jotka käytti mun sekavuutta, riippuvuutta tai sitä faktaa että olen karkuteillä ilman yösijaa hyväksi. Häikäilemättä. Ällöttävää ajatella kaikkea tapahtunutta, olo on niin likanen. Rehellisesti sanoen en muista monta niitä oli, ehkä kymmenen. Kerran umpihumalassa kaksi miestä houkutteli mut keskellä yötä läheiseen puistoon huumeilla ja minä naiivi tyhmä tyttö menin. Ne puhu englantia joten kaikkee en ymmärtänyt. Ison puun takana toinen otti musta kiinni ja laski mun housut alas sekä paino selästä maahan (olisi halunnut varmaan perseeseen), toinen mies anto 20e setelin. Olin niin peloissani ja 16v, yksin kahden ison miehen kanssa tyhjässä puistossa. Paniikissa nostin housut takaisin jalkaan ja lähdin juoksemaan lähimpään kauppaan ja ne miehet juoksi perässä, lähti vasta kun muut ihmiset hätisteli ne pois.Kun täytin 17v  pyörin erityisesti yhden vanhemman narkomaani miehen kanssa joka aluksi vaikutti "mukavalta". Se vaan käveli vastaan, olin dumpattu edellisestä paikasta ja kysyin ekalta vastaan tulevalta yöpaikkaa. Ja sain sen. Se opetti mut käyttää huumeita ja piikittää itteeni. Usein oltiin yöt ulkona tai sen kavereiden luona. Monesti se makasi mun kanssa kun olin niin sekasin ja menettänyt todellisuuden tajun. Ekaks antoi liian ison annoksen kamaa ja sit teki mitä teki. Sen muistan että monesti sen kaverit katseli sitä. Sillä äijällä oli vielä C-hepatiitti josta ei kertonut eikä ikinä käyttänyt kumia, onneks en saanut tartuntaa. Suurinta osaa kerroista en muista kunnolla ja se varmasti on ihan hyvä. En halua ajatella mitä mulle on voitu tehdä kun oon taju kankaalla. Ei välttämättä mitään, mut en tiedä ja se ahdistaa. Kerran mut käskytettiin alasti koska porukka oli vetänyt piriä ja luuli et olin varastanut niiltä 20e. Piti riisua ja todistaa etten ole piilottanut mitään vaatteisiin, makasin maassa kun ne hullut repi mua hiuksista ja potki. Vei kännykän ja päästi sit menemään.On myös lievempiä tapauksia jolloin mun likasia pikkuhousuja yritetty ostaa. Kerran joku äijä tarras takapuolesta kiinni liukuportaissa. Kerran mieslääkäri pyysi ottamaan paidan pois, heilutti kynää silmien edessä ja kehui miehelleni miten "miten nuoren naisen muodot ovat niin kauniit ja oikein Jumalan lahja". Nyt aikuisena ällöt vanhat miehet on yritellyt saada mukaansa tupakalla ja alkoholilla kun on luullut et oon alaikänen.Törmäsin myös muutamaan aidosti hyvään mieheen ja naiseen näiden reissujen aikana jotka majotti mua ilmaiseksi eikä pyytänyt _mitään_ vastapalvelukseksi. Ei ikinä yrittänyt mitään. Mut suurin osa miehistä oli hirviöitä enkä tajua miten ihmiset voi tehdä sellasta. Naisen asema huumemaailmassa on surkea.Huh, en ole näitä kertonut näin kellekään ikinä. Mies tietää jotain mutta ei kaikkea tai näin yksityiskohtaisesti. Hävettää kirjoittaa tätä vaikka tiedän ettei olisi syytä. Mutta silti. Ahdistaa vitusti muistella ja yrittää muistella mut tavallaan helpottaa kirjoittaa ja sanottaa nää jonnekin. Kadun niin sitä huolta mitä vanhemmilleni aiheutin ja niiden sydän särkyisi kun ne tietäisi tästä. Nykyään en pahemmin näitä muistele vaikka ne varmasti vaikuttaa silti, aikaisemmin olin tosi itsetuhonen. Jotenkin ihminen vaan blokkaa traumaattiset asiat pois mielestä mikä on kai ihan hyvä juttu.En kaipaa sääliä tai huomiota, tai no huomiota kaipaan. Haluun et joku muukin tietää mitä mulle tapahtu. Haluun päästä tästä tunteesta eroon et oon rikkinäinen ja ällöttävä. Noiden tapahtumien jälkeen olin tosi itsetuhoinen ja yritin itsemurhaa, sain yliannostuksia ja musta tuli vielä holtittomampi oman turvallisuuden kanssa joka näky päihteiden lisääntymisessä. Tilanne on onneksi nyt tasaantunut mutta kyllä noi asiat edelleen vaivaa ja pitäis päästä terapiaan puhumaan niistä.</blockquote>

En ole robotti