Huoh voin samaistua! Käyn lähes joka päivä vähintään kolme kertaa kaupassa. Ja usein käyn monessa kaupassa samalla ostosreissulla, kun en yhdestä kaupasta saa ostettua kaikkea hyvää
mulle tuli kanssa ekat rypyt silmien viereen joskus ehkä 24-vuotiaana? silloin ajattelin että ne oli jopa ihan suloiset mutta nyt alkaa kyllä pikkuhiljaa ahdistaa ulkonäön rapistuminen ja varsinkin kun ite en oo ollut mikään ahkerin ihonhoitaja oikeastaan ikinä XD
Mä löydän aina vanhuudenmerkkejä just ennen syntymäpäiviä D: tänä vuonna sain polvivamman ja silmärypyt ja täytän 23. Avokki ei ymmärrä tuskaani ja vaan nauraa mun silmärypylle ku ite lähestyy varhaiskeski-ikää :'D
mäkään en hirveästi kehtaa kriiseillä ääneen kun oon avokkiani huomattavasti nuorempi. toisaalta just ikäero on varmasti tehnyt tehtävänsä siinä, etten koe olevani puoliksi jo haudassa :D
Kaupassa käynti on kyllä mukavin kotityö! Heräteostosten määrä tosin nousee pilviin jos käyn usein, joten pyrin tekemään foodiessa tai k-ruoassa kauppalistat etukäteen pari kertaa viikkoon. Usein myös yhdistän kaupassa käynnin ja kävelylenkin käymällä vähän kauempana jossain isommassa marketissa, jolloin rahaakin säästyy (lähi k-marketista haen yksittäisiä juttuja jos yhtäkkiä tarvitsen jotain, esim. eilen hain sitruunan hummusta varten).
Meillä on just tää sama :D turha vinkua että seuraavat pyöreet on kolmikymppiset ku toinen on neki jo ohittanu
siis tämä!! prismassakin olis niin mukava pyöriä kaikki hyllyjen välit läpi, mutta kun ei sieltä mielellään sais kaikkea näkemäänsä kuitenkaan ostaa. :(
mulla on kans tuo sama, että ootan jopa vanhenemista. haluaisin olla jo tilanteessa, missä pääsisin laittamaan pysyvää kotia, ihmissuhteissa ei tapahtuis suuriakaan muutoksia ja olis sellaiset tulot että vois oikeasti vaikka ostaa koko astiaston kerralla niin halutessaan
Olis ihanaa jos olis jo tuollasessa elämäntilanteessa! Mutta vielä pitää odottaa, opiskella, yrittää hankkia töitä ja muuta tylsää
siis mäkin muutan koko ajan, oon viimeisen kolmen vuoden aikana muuttanut neljä kertaa :D en näe että nää sulkisi mitenkään toisiaan pois. ympäristön rauhallisuudella tarkoitin lähinnä vuosia kestäneitä ihmissuhteita, sitä että parisuhteessa ja opinnoissa on rutiinit ja hauskaksi illaksi riittää leffa ja noutoruoka. ihan kauhulla muistelen jotain diskoja, pilluralleja ja draamailevia kaveriporukoita. oon edelleen semilevoton, mutta puran sitä häiriökäyttäytymisen sijaan liikuntaan. kaveritkin on rauhoittuneet eikä me riidellä enää oikeastaan ikinä.
Ei ne tunteet latistu saati laimene, ne muuttuvat arkiseksi koska lähdetään kotoa.
Jaa
kyllä siis tunteita on, mutta mulla ne ei enää hallitse elämää samaan tapaan kuin ennen. kaikista tunteista tietää, että ne menee kyllä kohta ohi eikä niihin tarvitse sen takia välttämättä reagoida. mulle esimerkiksi oli nuorempana tosi haastavia kaikki negatiiviset tunteet ja pelkäsin henkistä kipua koska saatoin tunnekuohuissa olla itsetuhoinen. nykyään jos suutun niin kykenen puhumaan siitä tunteestani sen sijaan että kiljun, paiskon ovia ja itken samaan aikaan. surullisena en ole heti vetämässä ranteita auki vessassa, vaan saatan vaan mennä sängylle kuulokkeet korvissa siksi aikaa että helpottaa. ennen kanssa ajattelin että olis ihan maailmanloppu jos mua vaikka petettäisiin tai en sais töitä, mutta pelkokaan ei ole enää niin suurta kun luottaa siihen että sitä tilannetta oppii kuitenkin käsittelemään.
Aaa no mut siis toihan tarkottaa vaan sitä et sun tunteidenhallintakyky on kehittynyt. D:
No joo, totta tuokin! Mulla tuntuu koti-illatkin vaan jotenkin laimeilta, mutta ehkä tää vanhemmiten muuttuu eikä kaipaa niin paljoa kaikkea ihmeellistä tekemistä koko ajan, että pysyy yhtään tylsistymättä :D ja siis turkkiin oon menossa, vaihdetaan yhden tutun kanssa asuntoja kun se haluaa suomeen välillä, kun se on asunut täällä ennen. Tosin vielä jännitän antaako koulu myöden että saanko olla etänä tai miten tän koko jutun järjestäisi D:
oho! ootko käynyt turkissa ennen vai onko kokonaan uusi maa sulle? pidän peukkuja että onnistuisi, toihan on varmaan aika ainutlaatuinen tilaisuus :)
Oon ollut monesti ennenkin (samassa kaupungissakin), joten sentään on sillä lailla tuttu paikka! Ja siis niinpä, koska missasin vaihtoon lähdön niin toi olisi vähän samantyyppinen juttu. Jos ei nyt onnistu niin viimeistään valmistumisen jälkeen ainakin lähden, mutta joo odotan jo ihan innolla mitä käy :D
