Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="mamiya" data-source="post: 9779" data-attributes="member: 176">täytän tänä vuonna 24. kuvittelin asuvani omillani, ehkä seurustelevan, olisin mennyt lukion jälkeen opiskelemaan ja ehkä päässyt työelämään. mulla olisi kavereita ja olisin sosiaalinen ja läheinen mun perheen kanssa. olisi monia hyviä tarinoita kerrottavana. oon saanu asiani suht hyvään jamaan.todellisuus: oon ollu kuus vuotta pois koulusta, lukion keskeytin lopullisesti 2015. siitä lähtien ollu työkyvytön. oon riippuvainen ja itsetuhoinen, tosin jälkimmäistä en enää niin paljoa. ensimmäistä sitäkin enemmän. uusia diagnooseja on tullu, sekä fyysisiä että psyykkisiä. lukemattomia eri lääkkeitä ja hoitoja kokeiltu, viimeisimpänä just alkanu psykoterapia. asuntoja on ollu viiden vuoden aikana seittemän vai kahdeksan, poliisit on tullu tutuksi ja housuunkin on kustu useemman kerran. horkat ja yliannostuksen on tullu läpikäytyä, useampi katkasuhoito ja lähipiirin sairastuminen. fyysistä ja henkistä väkivaltaa koettu ihan liikaa yhteen elämään. mutta on mulla onnellisiakin muistoja ja asioita löytyy. oon asunut nyt ihanassa kämpässä vuoden ja toivottavasti vielä seuraavan vuoden myös. oon naimisissa johon liittyy paljon hyviä muistoja ja tunteita. alotin just koulun uudestaan. en ole saanut häätöä kahteen vuoteen. velkaa ei ole tullut juurikaan lisää, ehkä saan joskus vielä luottotiedot takasin. aloitin terapian, sain uuden tietokoneen jolla voin opiskella. välit perheeseen on hyvät ja nään heitä säännöllisesti. oon laihtunut 10kg, joskus oon vielä normi painonen. ja joskus tuun olemaan vielä myös onnellinen.miten teidän oletukset ja todellisuus on kohdannut?</blockquote>

[QUOTE="mamiya, post: 9779, member: 176"] täytän tänä vuonna 24. kuvittelin asuvani omillani, ehkä seurustelevan, olisin mennyt lukion jälkeen opiskelemaan ja ehkä päässyt työelämään. mulla olisi kavereita ja olisin sosiaalinen ja läheinen mun perheen kanssa. olisi monia hyviä tarinoita kerrottavana. oon saanu asiani suht hyvään jamaan. todellisuus: oon ollu kuus vuotta pois koulusta, lukion keskeytin lopullisesti 2015. siitä lähtien ollu työkyvytön. oon riippuvainen ja itsetuhoinen, tosin jälkimmäistä en enää niin paljoa. ensimmäistä sitäkin enemmän. uusia diagnooseja on tullu, sekä fyysisiä että psyykkisiä. lukemattomia eri lääkkeitä ja hoitoja kokeiltu, viimeisimpänä just alkanu psykoterapia. asuntoja on ollu viiden vuoden aikana seittemän vai kahdeksan, poliisit on tullu tutuksi ja housuunkin on kustu useemman kerran. horkat ja yliannostuksen on tullu läpikäytyä, useampi katkasuhoito ja lähipiirin sairastuminen. fyysistä ja henkistä väkivaltaa koettu ihan liikaa yhteen elämään. mutta on mulla onnellisiakin muistoja ja asioita löytyy. oon asunut nyt ihanassa kämpässä vuoden ja toivottavasti vielä seuraavan vuoden myös. oon naimisissa johon liittyy paljon hyviä muistoja ja tunteita. alotin just koulun uudestaan. en ole saanut häätöä kahteen vuoteen. velkaa ei ole tullut juurikaan lisää, ehkä saan joskus vielä luottotiedot takasin. aloitin terapian, sain uuden tietokoneen jolla voin opiskella. välit perheeseen on hyvät ja nään heitä säännöllisesti. oon laihtunut 10kg, joskus oon vielä normi painonen. ja joskus tuun olemaan vielä myös onnellinen. miten teidän oletukset ja todellisuus on kohdannut? [/QUOTE]

En ole robotti