Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
0
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Opiskelu, työ & ammatti
Millainen on suhteesi (koulu)matematiikkaan?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="rätvänä" data-source="post: 38321" data-attributes="member: 260"><p>Ei se nyt ihan vihatuimpien aineiden joukossa ole, mutta en oo kyllä pitänytkään. Jostakin syystä musta tuntui aina vähän ikävältä kaikenlainen siihen liittyvä piirtely ja apuvälineiden käyttö (kävin lukion muinaisina vuosina 2014-2016, jolloin laskettiin kaikki paperille) enkä koskaan jaksanut kehittää kovin vankkaa laskurutiinia.</p><p></p><p>Tai no, toisaalta innostuin välillä paljonkin ja panostin johonkin yksittäiseen kurssiin vähän enemmän, joten ehkä se rutiini tuli sitten siinä :D Mutta yleensä toikin into laantui viimeistään seuraavaan kurssiin mennessä, tunnit ajattelin omiani ja kirjoituksiin valmistautuminen meni siten, että jätin varsinaisen laskemisen välistä ja lueskelin kirjoista oleellisimpia esimerkkitehtäviä. Kyllähän senkin avulla sai ainakin lyhyessä matikassa kerrattua että miten mitäkin suurin piirtein lasketaan, vaikka tuo olikin samalla oiva resepti yksityiskohtavirheille tai sille että kesken kaiken unohtuu jokin oleellinen välivaihe.</p><p></p><p>Mutta niin, en oo koskaan ollut matikasta kiinnostunut samalla tavalla kuin äidinkielestä tai useimmista reaaleista. Lisäksi mulla on aika huono työmuisti, oon sen(kin) takia hidas ja muutenkin onneton päässälaskija, joten ehkä alitajuisesti yhdistin tämänkin matikkaan alana ja koin jotakin epämääräistä vastenmielisyyttä sitä kohtaan. Toisaalta jotkin aineet olivat etenkin peruskoulussa mulle niin älyttömän vaikeita (erityisesti käsityöt, mutta myös liikunta ja kotitalous) tai muuten vaan ikäviä (lähinnä ruotsi), että niistä stressaamisen jälkeen ei ollut enää energiaa inhota matikkaa.</p><p></p><p>Ja joo, jos puhutaan yleisesti niin sekä opettajilla että yleisellä asenteella on varmasti iso vaikutus. Aika usein matikka brändätään älykkäiden ihmisten alaksi, jossa lahjakkaat pärjäävät luonnostaan. Moni saattaa luovuttaa jo siinä vaiheessa kun jokin asia ei ensimmäisillä kerroilla aukea, jos ollaan ehdollistuttu siihen että tää nyt on tällainen joko tai -juttu ja jos et osaa, niin et osaa. Lisäksi matemaattisesta osaamattomuudesta saa niskaansa paljon enemmän paskaa ja ennakkoluuloja kuin vaikka siitä ettei maantieto luonnistu, mikä sekin vaikuttaa asenteisiin oppimista kohtaan.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="rätvänä, post: 38321, member: 260"] Ei se nyt ihan vihatuimpien aineiden joukossa ole, mutta en oo kyllä pitänytkään. Jostakin syystä musta tuntui aina vähän ikävältä kaikenlainen siihen liittyvä piirtely ja apuvälineiden käyttö (kävin lukion muinaisina vuosina 2014-2016, jolloin laskettiin kaikki paperille) enkä koskaan jaksanut kehittää kovin vankkaa laskurutiinia. Tai no, toisaalta innostuin välillä paljonkin ja panostin johonkin yksittäiseen kurssiin vähän enemmän, joten ehkä se rutiini tuli sitten siinä :D Mutta yleensä toikin into laantui viimeistään seuraavaan kurssiin mennessä, tunnit ajattelin omiani ja kirjoituksiin valmistautuminen meni siten, että jätin varsinaisen laskemisen välistä ja lueskelin kirjoista oleellisimpia esimerkkitehtäviä. Kyllähän senkin avulla sai ainakin lyhyessä matikassa kerrattua että miten mitäkin suurin piirtein lasketaan, vaikka tuo olikin samalla oiva resepti yksityiskohtavirheille tai sille että kesken kaiken unohtuu jokin oleellinen välivaihe. Mutta niin, en oo koskaan ollut matikasta kiinnostunut samalla tavalla kuin äidinkielestä tai useimmista reaaleista. Lisäksi mulla on aika huono työmuisti, oon sen(kin) takia hidas ja muutenkin onneton päässälaskija, joten ehkä alitajuisesti yhdistin tämänkin matikkaan alana ja koin jotakin epämääräistä vastenmielisyyttä sitä kohtaan. Toisaalta jotkin aineet olivat etenkin peruskoulussa mulle niin älyttömän vaikeita (erityisesti käsityöt, mutta myös liikunta ja kotitalous) tai muuten vaan ikäviä (lähinnä ruotsi), että niistä stressaamisen jälkeen ei ollut enää energiaa inhota matikkaa. Ja joo, jos puhutaan yleisesti niin sekä opettajilla että yleisellä asenteella on varmasti iso vaikutus. Aika usein matikka brändätään älykkäiden ihmisten alaksi, jossa lahjakkaat pärjäävät luonnostaan. Moni saattaa luovuttaa jo siinä vaiheessa kun jokin asia ei ensimmäisillä kerroilla aukea, jos ollaan ehdollistuttu siihen että tää nyt on tällainen joko tai -juttu ja jos et osaa, niin et osaa. Lisäksi matemaattisesta osaamattomuudesta saa niskaansa paljon enemmän paskaa ja ennakkoluuloja kuin vaikka siitä ettei maantieto luonnistu, mikä sekin vaikuttaa asenteisiin oppimista kohtaan. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Opiskelu, työ & ammatti
Millainen on suhteesi (koulu)matematiikkaan?
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
