Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Peruukkiteline" data-source="post: 19779" data-attributes="member: 197">Olin lukioaikoina samanlaisessa tilanteessa. En jaksanut tehdä opiskelujen suhteen mitään, joten en lukenut kirjoituksiin. Pelkäsin etten pääse niistä läpi, mutta onnekseni pääsin kuin pääsinkin ja valmistuin ylioppilaaksi.Mielenterveyteni oli kuitenkin niin säpäleinä, etten voinut panostaa yhtiinkään pääsykokeisiin ja suoraan papereilla en voinut päästä, koska lukematta kirjoituksiin meneminen ei tietenkään tahkonnut huippuarvosanoja. Kävin tietysti Kelan vaatimuksesta parissa pääsykokeissa saadakseni työttömyyskorvausta, mutta tiesin, ettei minulla ollut mitään mahdollisuuksia päästä sisään hakukohteisiini. En tiedä kaipaatko jotain erityisiä lohdutuksen sanoja, mutta kyllä sinäkin vielä polkusi löydät. Itse jäin lopulta sairaslomalle ja sen jälkeen kuntoutustuelle eli määräaikaiselle eläkkeelle mielenterveyssyiden vuoksi ja sillä tiellä olen edelleen. Toisin kuin kuvittelin vielä lukioikäisenä, elämä ei johdattanutkaan minua opiskeluiden tai töiden pariin. Löysin elämääni sen sijaan muuta mielekästä tekemistä. Elämäni on erilaista kuin odotin, mutta silti mielekästä. Elämässä eteenpäin meneminen ei aina tarkoita opiskelua tai työelämää.En nyt yritä maalata kauhukuvia siitä, ettet koskaan opiskele. Yritän tällä viestilläni vain sanoa, että et sinä tyhjän päälle jää, vaikka &quot;mokaisitkin&quot; koko homman. Ei asia ehkä noin huolettomalta tunnu tuossa tilanteessa, mutta vaihtoehtoja löytyy aina. Joskus kivisen tien takaa ja joskus taas kivistäkin kivisemmän tien. Tsemppiä! &lt;3</blockquote>

[QUOTE="Peruukkiteline, post: 19779, member: 197"] Olin lukioaikoina samanlaisessa tilanteessa. En jaksanut tehdä opiskelujen suhteen mitään, joten en lukenut kirjoituksiin. Pelkäsin etten pääse niistä läpi, mutta onnekseni pääsin kuin pääsinkin ja valmistuin ylioppilaaksi. Mielenterveyteni oli kuitenkin niin säpäleinä, etten voinut panostaa yhtiinkään pääsykokeisiin ja suoraan papereilla en voinut päästä, koska lukematta kirjoituksiin meneminen ei tietenkään tahkonnut huippuarvosanoja. Kävin tietysti Kelan vaatimuksesta parissa pääsykokeissa saadakseni työttömyyskorvausta, mutta tiesin, ettei minulla ollut mitään mahdollisuuksia päästä sisään hakukohteisiini. En tiedä kaipaatko jotain erityisiä lohdutuksen sanoja, mutta kyllä sinäkin vielä polkusi löydät. Itse jäin lopulta sairaslomalle ja sen jälkeen kuntoutustuelle eli määräaikaiselle eläkkeelle mielenterveyssyiden vuoksi ja sillä tiellä olen edelleen. Toisin kuin kuvittelin vielä lukioikäisenä, elämä ei johdattanutkaan minua opiskeluiden tai töiden pariin. Löysin elämääni sen sijaan muuta mielekästä tekemistä. Elämäni on erilaista kuin odotin, mutta silti mielekästä. Elämässä eteenpäin meneminen ei aina tarkoita opiskelua tai työelämää. En nyt yritä maalata kauhukuvia siitä, ettet koskaan opiskele. Yritän tällä viestilläni vain sanoa, että et sinä tyhjän päälle jää, vaikka "mokaisitkin" koko homman. Ei asia ehkä noin huolettomalta tunnu tuossa tilanteessa, mutta vaihtoehtoja löytyy aina. Joskus kivisen tien takaa ja joskus taas kivistäkin kivisemmän tien. Tsemppiä! <3 [/QUOTE]

En ole robotti