Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
0
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
Miks aina epäonnistun ihmisiin tutustumisessa?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Lalamon" data-source="post: 34765" data-attributes="member: 89"><p>Tota sun kaverin kommenttias ajatellen on kyl vaikea muuttaa omaa luonnetta tosta noin vaan hetkessä. Tuskin kenestäkään tulis täysin eri ihminen yhdessä päivässä. Sosiaalisia taitoja muiden taitojen tavoin kehitetään vaihe vaiheelta, eikä kenestäkään tule mestaria hetkessä. Tietty omalla motivaatiolla on paljon merkitystä, mutta kyl samalla taidon kehittämiseen tarttee neuvoja ja apua. Jos haluaa kehittää sosiaalisia taitoja, niin kyl siihen on hyvä saada apua ja neuvoja. Sama juttu muiden taitojen oppimisessa: jos haluaa oppia esimerkiksi piirtämään ihmisiä, niin motivaation lisäksi tarttee saada myös neuvoja esimerkiksi ihmisiltä, netistä tai kirjasta ihmisten piirtämiseen. Ei kukaan ope vois piirtämiskurssilöa olla vaan silleen: "Ryhdy hyväksi piirtäjäksi. Kyllä se siitä menee." ilman mitään opastusta. :D</p><p></p><p>Mut aika erikoiselta kuulostaa toi, että sun kaverists tuntuu, että se olis äsken tapaamansa henkilön tuntenut aina. :D Tosta tulee mieleen yks mun tuttu, joka tuntee melkeen jokaisen, tai no, ainakin mun paikkakunnalla tuntee. Samalla tulee mieleen se, kun lukiossa tyypit loi kaveriporukkansa jo ekan viikon aikana, enkä ite kerennyt perässä. Pelotti nimittäin aluksi mennä porukkoihin mukaan, koska mulla on jo peruskoululta ollut kokemusta torjutuksi tulemisesta. :( Mut yks mun luokkalainen alko juttelee ekan vuoden loppupuolella kuvistunnilla muutamien mun luokkalaisten kaa, ja sit niistä tuli aika hyvät kaverit. Siis tää luokkalainen ei ollut aiemmin niille puhunut oikeestaan lainkaan, mutta silti nää muutama luokkalainen huoli sen kaverikseen. En oo mitenkään vihainen tai katkera tai vihamies kyseistä luokkalaista kohtaan, mut kummastittaa vaan, et miks en itse päässyt porukkoihin mukaan, kun siihen myöhemmin yritin vähäsen. Ykkösvuoden syksyllä yhes tutustumisleikis, jossa joku luokkalainen kertoi toiselle itestään ja tän kuulijan piti muulle luokalle kertoa omasta paristaan, sai yleisössä antaa lisäkysymyksiä parivaljakolle. Vaikka moni tunsi jo silloin toisensa ja oli kavereita keskenään, niin silti mun luokkalaiset piti tilanteessa turpansa kii. :D Ite kyl kysyin suht paljon niiltä kaikkee, ja leikin vetäjä kehui mua ja sanoi et oon rohkea. :D Mut siis kyl toi kyseleminen leikeissä vois kyllä ilmaista sitä, että kyselijä haluis tutustua ihmisten kaa, mut mun luokkalaisii ei toi varmaan kiinnostanut. </p><p></p><p>Mun luokka on hyvin naisvaltainen, mikä ei itseä naisena haittaa lainkaan. Meillä on muutama poika ryhmässä, mut ne on kyl hyvin tullut juttuun muun luokan kaa, ettei niitä naisvaltaisuus luokassa haittaa lainkaan. :D Tietty sit on näitä, joilla on hankaluuksii olla tekemisissä muiden sukupuolen edustajien kaa. Itellekin olis haastavaa jutella poikien kaa, vaikka lukioaikana on poikien kaa tullut enemmäm syvällisemmin juteltuu kuin tyttöjen. :(</p><p></p><p>Ja siis kyl tääl Varasijal voi nähtävästi emojeja käyttää. Oon nähnyt tyyppien täällä niitä käyttävän, eikä täällä kukaan näyt siitä valittavan. :D Kyl aluks jotkut aatteli, et tää olis Demin tavoin ei-emojipaikka, mutta se ei nähtävästi toteutunut. Eli voi nähtävästi emojeja vapaasti käyttää. 🙆♀️ Itekin oon käyttänyt. </p><p></p><p>Itteäkin on pelottanut se, että voiko ujo ja epäsosiaalinen pärjätä loppuelämässään. Työhauissa vaaditaan monesti hakijalta ulospäinsuuntautuneisuutta ja rohkeutta, mitä ei kaikilta aina löydy. Oon miettinyt, että voiko ujo edes saada ikinä töitä, kun ujoutta kartetaan työelämässä. :( Varmaan sit luullaan, et ujoista ja aroista tulee vaan siivoojia tai työttömiä. </p><p></p><p>Ja kai sit riparilta oletetaan saavan kavereita, koska siellä on itelle vieraita henkilöitä, joiden kaa ollaan tekemisissä. Tietty kannattaa ottaa se huonioon, ettei kaikki koulustakaan kaverekta saa, kun uuteen opintoasteeseen jatkavat, joten ei niitä aina ripariltakaan saa. :(</p><p></p><p>Ja itteäkin harmittaa se, että mun kokemukset verrattuna kouluni suvaitsevaisuuteen on ristiriidassa keskenään. Oon monilta kuullut, et koulussani sais olla oma itsensä, kuten opolta ja koulun opiskelijoilta, mut itelle on käynyt päinvaistoin. Mun kokemukset saa mut olettamaan, etten olis hyvän kohtelun arvoinen. :( Samalla sitä monesti kuulee, et peruskoulussa kiusatut olis saabut paremman käänteen lukiossa ja lopulta saaneet sieltä hyviä ystäviä. Näin siis on Demissä moni sanonut, ja esim. jennysvoice (jos se noin kirjotettiin :D) kerto, et sitä kiusattiin yläasteella, mut sen elämänlaatu parani lukiossa, kun se sai sieltä kavereita. Tää lukiossa jatkunut yksinäisyys on saanut mut pohtimaan, että tuunko ikinä saamaan kavereita, kun jo lukiossakin oon siinä epäonnistunut.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Lalamon, post: 34765, member: 89"] Tota sun kaverin kommenttias ajatellen on kyl vaikea muuttaa omaa luonnetta tosta noin vaan hetkessä. Tuskin kenestäkään tulis täysin eri ihminen yhdessä päivässä. Sosiaalisia taitoja muiden taitojen tavoin kehitetään vaihe vaiheelta, eikä kenestäkään tule mestaria hetkessä. Tietty omalla motivaatiolla on paljon merkitystä, mutta kyl samalla taidon kehittämiseen tarttee neuvoja ja apua. Jos haluaa kehittää sosiaalisia taitoja, niin kyl siihen on hyvä saada apua ja neuvoja. Sama juttu muiden taitojen oppimisessa: jos haluaa oppia esimerkiksi piirtämään ihmisiä, niin motivaation lisäksi tarttee saada myös neuvoja esimerkiksi ihmisiltä, netistä tai kirjasta ihmisten piirtämiseen. Ei kukaan ope vois piirtämiskurssilöa olla vaan silleen: "Ryhdy hyväksi piirtäjäksi. Kyllä se siitä menee." ilman mitään opastusta. :D Mut aika erikoiselta kuulostaa toi, että sun kaverists tuntuu, että se olis äsken tapaamansa henkilön tuntenut aina. :D Tosta tulee mieleen yks mun tuttu, joka tuntee melkeen jokaisen, tai no, ainakin mun paikkakunnalla tuntee. Samalla tulee mieleen se, kun lukiossa tyypit loi kaveriporukkansa jo ekan viikon aikana, enkä ite kerennyt perässä. Pelotti nimittäin aluksi mennä porukkoihin mukaan, koska mulla on jo peruskoululta ollut kokemusta torjutuksi tulemisesta. :( Mut yks mun luokkalainen alko juttelee ekan vuoden loppupuolella kuvistunnilla muutamien mun luokkalaisten kaa, ja sit niistä tuli aika hyvät kaverit. Siis tää luokkalainen ei ollut aiemmin niille puhunut oikeestaan lainkaan, mutta silti nää muutama luokkalainen huoli sen kaverikseen. En oo mitenkään vihainen tai katkera tai vihamies kyseistä luokkalaista kohtaan, mut kummastittaa vaan, et miks en itse päässyt porukkoihin mukaan, kun siihen myöhemmin yritin vähäsen. Ykkösvuoden syksyllä yhes tutustumisleikis, jossa joku luokkalainen kertoi toiselle itestään ja tän kuulijan piti muulle luokalle kertoa omasta paristaan, sai yleisössä antaa lisäkysymyksiä parivaljakolle. Vaikka moni tunsi jo silloin toisensa ja oli kavereita keskenään, niin silti mun luokkalaiset piti tilanteessa turpansa kii. :D Ite kyl kysyin suht paljon niiltä kaikkee, ja leikin vetäjä kehui mua ja sanoi et oon rohkea. :D Mut siis kyl toi kyseleminen leikeissä vois kyllä ilmaista sitä, että kyselijä haluis tutustua ihmisten kaa, mut mun luokkalaisii ei toi varmaan kiinnostanut. Mun luokka on hyvin naisvaltainen, mikä ei itseä naisena haittaa lainkaan. Meillä on muutama poika ryhmässä, mut ne on kyl hyvin tullut juttuun muun luokan kaa, ettei niitä naisvaltaisuus luokassa haittaa lainkaan. :D Tietty sit on näitä, joilla on hankaluuksii olla tekemisissä muiden sukupuolen edustajien kaa. Itellekin olis haastavaa jutella poikien kaa, vaikka lukioaikana on poikien kaa tullut enemmäm syvällisemmin juteltuu kuin tyttöjen. :( Ja siis kyl tääl Varasijal voi nähtävästi emojeja käyttää. Oon nähnyt tyyppien täällä niitä käyttävän, eikä täällä kukaan näyt siitä valittavan. :D Kyl aluks jotkut aatteli, et tää olis Demin tavoin ei-emojipaikka, mutta se ei nähtävästi toteutunut. Eli voi nähtävästi emojeja vapaasti käyttää. 🙆♀️ Itekin oon käyttänyt. Itteäkin on pelottanut se, että voiko ujo ja epäsosiaalinen pärjätä loppuelämässään. Työhauissa vaaditaan monesti hakijalta ulospäinsuuntautuneisuutta ja rohkeutta, mitä ei kaikilta aina löydy. Oon miettinyt, että voiko ujo edes saada ikinä töitä, kun ujoutta kartetaan työelämässä. :( Varmaan sit luullaan, et ujoista ja aroista tulee vaan siivoojia tai työttömiä. Ja kai sit riparilta oletetaan saavan kavereita, koska siellä on itelle vieraita henkilöitä, joiden kaa ollaan tekemisissä. Tietty kannattaa ottaa se huonioon, ettei kaikki koulustakaan kaverekta saa, kun uuteen opintoasteeseen jatkavat, joten ei niitä aina ripariltakaan saa. :( Ja itteäkin harmittaa se, että mun kokemukset verrattuna kouluni suvaitsevaisuuteen on ristiriidassa keskenään. Oon monilta kuullut, et koulussani sais olla oma itsensä, kuten opolta ja koulun opiskelijoilta, mut itelle on käynyt päinvaistoin. Mun kokemukset saa mut olettamaan, etten olis hyvän kohtelun arvoinen. :( Samalla sitä monesti kuulee, et peruskoulussa kiusatut olis saabut paremman käänteen lukiossa ja lopulta saaneet sieltä hyviä ystäviä. Näin siis on Demissä moni sanonut, ja esim. jennysvoice (jos se noin kirjotettiin :D) kerto, et sitä kiusattiin yläasteella, mut sen elämänlaatu parani lukiossa, kun se sai sieltä kavereita. Tää lukiossa jatkunut yksinäisyys on saanut mut pohtimaan, että tuunko ikinä saamaan kavereita, kun jo lukiossakin oon siinä epäonnistunut. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
Miks aina epäonnistun ihmisiin tutustumisessa?
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
