Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mikä auttaa teitä pääsemään yli virheistä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Likka123" data-source="post: 30138" data-attributes="member: 258"><p>aika, mutta myös sanonat: </p><h3>DON’T CRY OVER SPILLED MILK</h3><p><strong>Meaning:</strong></p><p>There is no use in being upset over situations that have already happened and cannot be changed.</p><p></p><p>Koska se on totta. Sun pitää vaa hyväksyy asia ja keksii ratkaisu. Tässä tapauksessa se on se et oot varovaisempi. </p><p></p><p>Muistan ku suoritin ajokorttii ja se kokeen valvoja huus mul lopus et oon ihan hirvee kuski ja se pelkäs olla mun kyydis. Ajoin alussa ylinopeutta, menin liian kovaa risteyksiin jne. Voisin kuulemma olla yks niist harvoista tytöistä jotka ajaa tielt ulos mutkas. 1/60 ajaa ajokokees yhtä kovaa ku minä. Mä meinasin alkaa itkee ja sydän hakkas. Sain kuitenki kortin ja must tuntuu et se halus vaa pelotella. Syy myös tähän ajamiseen on se et mul oli ollu jo 2-3 vuottaa skootterikortti joten kaikki paikat jois ajettii oli jo tuttuja sekä osasin kaikki liikennemerkit valmiiks. Et mul oli enemmän kokemust liikentees liikkumisest ku jollai turkulaisel joka oli ajanu muutaman kerran liikentees. </p><p></p><p>Mut se vaivas mua pari viikkoo ja olin tosi epävarma. Oon kyllä naarmutellu autoo, mut se o tapahtunu parkkipaikoil, joissa on ahdasta. Naarmutuksesaki oon pahottanu mieleni, mut oon aina ollu valmis maksaa vanhemmil korjaukset (en oo kuitenkaan joutunu) ja ottaa vastuun. Kerran meinasin ajaa myös lasten päälle ja tää on jääny mieleen erityisesti. Johtu siitä et olin menos liikenneympyrään. Olin kattonu jo kaukaa et lapset jatkaa suoraan eikä käänny siihen risteykseen ni keskityin kattoo tuleeks toisest suunnast autoo. Sit ne lapset tallusteli siihen ja onneks sain jarrutettuu. Neki tais säikähtää, mut toivottavasti oppivat ainaki tarkkailemaan liikennettä ennen ku menevät tielle. Mäki aina oon vaa menny ja ajatellu et jos ajaa päälle ni se on kuljettajan vika. Täst edest oon aina ollu ihan heeelvetin varovainen liikenneympyröis ja parrkipaikoil ja muuallakin. </p><p></p><p>Mut joo jos oisin lapsen päälle ajanu ni en ois sitä varmaa ikinä antanu itselleni anteeks ja todennäkösesti kieltäytyny ajamasta enää ikinä.</p><p></p><p>Että näihin mun kokemuksiin verrattuna yhen basson tiputtaminen ois ollu pientä. Mut läheltäpiti tilanteissa kannattaa vaa huokasta helpotuksesta ja ottaa opiks tekemät asiast sen suurempaa numeroo. Ja vaikka tapahtuiski jotai ni pysyy rauhallisena ja hoitaa asia kuntoon eli ehkä joku pahoittelu ja tarjoo korvaamaan vanhan. Ja tuskin oisit ollu ensimmäinen joka jotain koulun omaisuutta hajottaa</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Likka123, post: 30138, member: 258"] aika, mutta myös sanonat: [HEADING=2]DON’T CRY OVER SPILLED MILK[/HEADING] [B]Meaning:[/B] There is no use in being upset over situations that have already happened and cannot be changed. Koska se on totta. Sun pitää vaa hyväksyy asia ja keksii ratkaisu. Tässä tapauksessa se on se et oot varovaisempi. Muistan ku suoritin ajokorttii ja se kokeen valvoja huus mul lopus et oon ihan hirvee kuski ja se pelkäs olla mun kyydis. Ajoin alussa ylinopeutta, menin liian kovaa risteyksiin jne. Voisin kuulemma olla yks niist harvoista tytöistä jotka ajaa tielt ulos mutkas. 1/60 ajaa ajokokees yhtä kovaa ku minä. Mä meinasin alkaa itkee ja sydän hakkas. Sain kuitenki kortin ja must tuntuu et se halus vaa pelotella. Syy myös tähän ajamiseen on se et mul oli ollu jo 2-3 vuottaa skootterikortti joten kaikki paikat jois ajettii oli jo tuttuja sekä osasin kaikki liikennemerkit valmiiks. Et mul oli enemmän kokemust liikentees liikkumisest ku jollai turkulaisel joka oli ajanu muutaman kerran liikentees. Mut se vaivas mua pari viikkoo ja olin tosi epävarma. Oon kyllä naarmutellu autoo, mut se o tapahtunu parkkipaikoil, joissa on ahdasta. Naarmutuksesaki oon pahottanu mieleni, mut oon aina ollu valmis maksaa vanhemmil korjaukset (en oo kuitenkaan joutunu) ja ottaa vastuun. Kerran meinasin ajaa myös lasten päälle ja tää on jääny mieleen erityisesti. Johtu siitä et olin menos liikenneympyrään. Olin kattonu jo kaukaa et lapset jatkaa suoraan eikä käänny siihen risteykseen ni keskityin kattoo tuleeks toisest suunnast autoo. Sit ne lapset tallusteli siihen ja onneks sain jarrutettuu. Neki tais säikähtää, mut toivottavasti oppivat ainaki tarkkailemaan liikennettä ennen ku menevät tielle. Mäki aina oon vaa menny ja ajatellu et jos ajaa päälle ni se on kuljettajan vika. Täst edest oon aina ollu ihan heeelvetin varovainen liikenneympyröis ja parrkipaikoil ja muuallakin. Mut joo jos oisin lapsen päälle ajanu ni en ois sitä varmaa ikinä antanu itselleni anteeks ja todennäkösesti kieltäytyny ajamasta enää ikinä. Että näihin mun kokemuksiin verrattuna yhen basson tiputtaminen ois ollu pientä. Mut läheltäpiti tilanteissa kannattaa vaa huokasta helpotuksesta ja ottaa opiks tekemät asiast sen suurempaa numeroo. Ja vaikka tapahtuiski jotai ni pysyy rauhallisena ja hoitaa asia kuntoon eli ehkä joku pahoittelu ja tarjoo korvaamaan vanhan. Ja tuskin oisit ollu ensimmäinen joka jotain koulun omaisuutta hajottaa [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mikä auttaa teitä pääsemään yli virheistä?
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
