Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="haituvainen" data-source="post: 88417" data-attributes="member: 386">kutosella mua opetti kamala miesope (ja se oli vielä miun oma ope, joten jouduin kärsimään siitä joka päivä). suurin osa lapsista inhoo ja pelkää sitä, kun se on armeijatyylinen. vanhemmiltakin tuli sille aina negatiivista palautetta, mutta ei ottanu kuuleviin korviinsa.miusta tuntu että olin aina sen silmätikku, johon se oikein tarkotuksella purki sen pahan olonsa.se oli aina huutamassa ja komentamassa ja haukku oppilaita, käytti jatkuvasti henkistä väkivaltaa.kerran se nöyryytti mua niin pahasti koko luokan edessä, et sitä en kyllä unohda ikinä.tää sankari ei koskaan pyytäny anteeks, enkä ymmärrä miten tää paskiainen saa edelleen jatkaa siellä koulussa, vaikka opettajat ja rehtori tietää tilanteen.miulla oli sellanen tilanne, että a) mielenterveys oli paskana ja b) jouduin jo kotona sietämään iskän vihanhallinta -ja alkoholiongelmia, niin olipa sitten mukavaa, kun siihen päälle vielä koulussa jouduin olemaan varpaillani ja pelkäämään :) tälle narsistiopelle haluisin sanoo sellaset terveiset, että haista sinä vitun pitkä paska. et ansaitse mitään hyvää tässä elämässä, ja sie särjit pienen ihmisen sydämen kerta toisensa jälkeen. en oo koskaan tavannu niin kylmää ja tunteetonta ihmistä ku sinä.olihan miulla toinenkin ahdistava ope 7. -ja 8. luokilla (erityisesti kasilla hän käyttäyty oudosti). hän oli päälle 50v mies, joka periaatteessa lähenteli mua D: siitä tuli sit poliisijuttukin ja saatiin asia selvitettyy puhumalla, joten kaikki on nyt ok.mutta vaikka hän ei ollu tarkottanu olla ahdistava ja hän perusteli käytöstään sillä, et oli huolissaan miun voinnista (kun ties mt-ongelmista ja muusta), niin on se silti hieman jääny kaivamaan, miksi hän teki mitä teki. se oli kuitenkin miusta aikalailla selvää flirttiä. tässä nyt muutama esimerkki:-pussas mua muutaman kerran päälaelle ja halas tiukasti, teki tälleen aina kun itkin-kehu epäsuorasti kauniiks ja ihanaks-istu kerran ihan kiinni muhun, kun oltiin välinevarastossa liikkatunnilla-kosketteli aina miun hartioita-muutenkin anto oudot vibat itestään, sitä on vaikee selittää et miten... hänessä vaan oli aina jotain outoa D:miun mt-ongelmia ei otettu tosissaan ennen, kun vaihoin koulua ysille mennessä. oon edelleen tosi katkera niille opettajille, joita ei kiinnostanu miun ongelmat hevonvittuakaan, vaikka miulla oli psykoterapia, diagnoosi, lääkkeet ja kaikki. onneks ysillä siellä uudessa koulussa oli pari opettajaa, hyvinvointiohjaaja, terkkari ja opo, jotka autto miut pääsemään läpi sen vuoden <3 en ois selvinny siitä ilman niitä ihania ihmisiä, ja se oli todellakin kauhein vuos miun elämässä.pakko nyt antaa erityismaininta äikän opelle - hän oli aina niin symppis ja laitto Wilmassa pitkiä tsemppiviestejä joissa kehu ja muistutti mua siitä, miten vahva ja hieno ihminen oon. hänen sanat lämmittää kyllä mieltä edelleen <3hän anto armoakin äikässä, kun miun ois pitäny alunperin tehdä lopputyö eli tosi pitkä kirjotelma, mut hän lopulta sano ettei tarviikaan (yritin kyllä monesti, mutta siitä ei vaan tullu mitään, kun olin niin surkeessa kunnossa). tää ope anto miulle ysin, vaikka oikeesti hänen ois pitäny tuon lopputyön takia tiputtaa miun numero kasiin. mut kuulemma olin tehny niin hyvin hommia ja hän ties sen miten tunnollinen ja osaava olin, niin hän huomioi tosi hyvin sen miun uupumisen D:apua, jaksaakohan kukaan ees lukee tätä :'D eläydyin tähän niin täysillä, että tuli kirjotettuu kaikki mahollinen ylös D:</blockquote>

En ole robotti