Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 100199" data-attributes="member: 34">Ah skillet. Muistot. Miten mulla oli ripari ja iskoaikoina niin turvallinen olo. 😭😭 Nostalgia.Ja miten usko voi olla samaan aikaan niin vahvaa mutta silti ihan sekavaa ja ristiriitasta.Forgiven ja indescribable on kyllä molemmat sellasia biisejä jotka jotenki tavallaan sytyttää sen liekin. Ja heaven kai myös. Heaven on muutenki sellanen biisi jonka oon kuullu ekaa kertaa varmaan joskus 11-vuotiaana tai jotain niin oikeest mitä vittua nyt taas 😭😭😭😭😭 tuntuu ettei mulla oo muita vaihtoehtoja kuin uskoa. Oon niin sekasin mutta silti en osaa olla uskomatta. Ja silti tuntuu että en usko tarpeeksi vahvasti.Mut onkse edes oikein? Jotenki se tuntuu myös väärältä. Ihan niin kuin tekisin jotain väärin.En yksinkertaisesti tiedä mikä on oikein mut silti mä en osaa edes muuta kun luottaa.</blockquote>