Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="Minkelii" data-source="post: 143265" data-attributes="member: 32">Tuntuu että nykyään osaan olla välittämättä pienistä ja en pahoita mieltäni helposti. Mutta toi työpaikka, jooh ei oo kiva paikka. Yksin pitäisi hoitaa helvetinmoista tiskihyökkäystä ja puhtaassa päässä pitäisi myös samaan aikaan olla ja hakea likaiset ja viedä puhtaat. Sit sekoilen siinä stressissä ja saan työkaverilta huudot että ”ETKÖSÄ YMMÄRRÄ?!!” Siinä mul menee kuppi nurin (siis ei tiski), silti raadan jotenkin kyynel silmässä työt läpi taukoon saakka. Sitten tauolla meen vessaan itkemään ja tauon jälkeen pomo kysyy, että ”onko ollut kamala päivä?”. Sitten alan itkien selittämään sille, miten en pärjää siinä työssä ja saanko enää jatkaa. Onneks on ihana pomo, joka lohdutti ja pyysi anteeksi, tuntui ymmärtävän. Hän ymmärsi, että teen kuitenkin parhaani. Ja ihmetteli sitä, miksei vuokrafirmalta olla kerrottu minulle tarkemmin tästä paikasta ja millaista työ on, niin ihmettelen minäkin.Sit toi huutava työkaveri. Kävelee vastaan ja suhtautuu kuin mitään ei ois tapahtunutkaan. Pomo oli siinä tilanteessa vieläpä vieressä. Tää työkaveri valittaa ihan kaikesta mitä teen ja en tee, teen siitä kaiken väärin. Ja sit nauraa perehdytyksessä jos en osaa ja toteaa vain että ”ei se nyt noin vaikeaa voi olla.” Valitin tosta jo vuokrafirmalle. Todellakaan ei oo ok kun ravintola-alalla tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus se että saa huutaa työntekijöille. Töissä työkaverille huutaminen ei ole asiallista, ei pitäis olla millään alalla sallittua sellainen. Ehkä ei sitten pitäisi jatkaa tällä alalla, jos tollanen siellä hyväksytään. Mun ei tarvi katella tollasta. Mut onneks on vain viikon keikka ja kestää viel 3 päivää. Sit alkaa kuukauden kesätyöt toisessa paikassa, jossa on onneks enemmän työntekijöitä.</blockquote>

En ole robotti