Oh boi muuten. Oon nähny nyt koko ajan unta timpasta. Ihan koko ajan. Mutta missä on hessu? D: aika jännä että timppa on niin vahvasti läsnä aina mun unissa mut hessu taas vaihteeks ei niin. Tosin ei kai ihme kun melkein (nimenomaan melkein) ainut asia mikä mahtuu mun mieleeni nykyään on timppa. Sit se vaa on joka ikinen kerta mun unis. Viimeksi näin ihan kauheeennnnn häiritsevää unta siit siis näin sen jossain ihan random paikassa ja mun mutsi oli viel siin mun kanssa joten yritin olla vähän niinku ei mitään, et timpan näkemisel ei ois ollut mitään vaikutusta muhun koska en halunnut et äiti tietää mun tunteist ja pelkäsin et se taas ajattelee must et mikä tota vaivaa oikeesti :D: mut se oli ihan karseeta ku eka en tajunnu mitää mut sit huomasin et se on timppa ja katoin sen silmii ja olin sillee ei vittu seis 😭 ja sanoin mutsille jotain siitä mutta yritin sanoo sen sillee ettei vaikuttais siltä et oon rakastunu siihen,,,, :D en oo ihan varma olikse viel jossain muissaki kohtauksis siin unessa mut toi ainakin jäi pahasti mieleen ja nimenomaan se ku katoin sitä sillee ei vittu,,,,, ei voi olla timppa,,, lol en oo varma näkikö se ees mua siinä mut harmittavan etäiseks se sinänsä tais jäädä tossa unessa verrattuna niihin mitä oon viime aikoina nähny, mis oon saanu koskee sitä ja olla sen kainalos ja pussailla sen kaa 😭 hhh en pysty hengittää ku mietin niitä. Mä vieläkin pystyn melkein tuntemaan sen kädet mun ympäril. Oltiin jossain autossa ainaki yhes unes ja siis oltii takapenkil ja olin vaa jotenki siin sen sylis ja pussailtii ja se oli niin vitun täydellistä olla niin lähellä sitä. Ei saatana. Must tuntuu et joka ikinen kerta ku nään unta tai kuvittelen sen mun lähelle ni se jättää jonku haavan mun sieluun ja sattuu ihan hirveesti ja kaipaan sitä koko ajan enemmän. Naurattaa ku äsken unohduin johonkin muistoihin (jotka ei siis timppaan sinänsä liittyny vaa yhteen mun kaveriin) ja sit yhtäkkiä heräsin siit ajatuksesta ja muistin timpan ja tuli niin vahva tunne et koko mun aiempi elämä tosiaan on johdattanut mut vittu tähän tilanteeseen. Sillee et en voi uskoo et kaiken sen kautta oon päätyny tähän. Ihan niinku se ois aina ollu näin et rakastan sitä ja ajattelen sitä koko ajan. Mut ei, tää alko vasta viime vuonna. Tai no joskus aikoja sitten jo tunsin jotain sitä kohtaan, ihastuin ehkä lievästi mut sit muistan kuinka sen jälkeen joskus katoin kultakuumetta ja olin sillee lol en mä sitä enää ajattele se oli varmaan vaan ohimenevä lievä "ihastus" XD ja sitten viime vuoden joulukuussa, just joulun jälkeen, actually 29.12., ihan out of nowhere päädyin tekemään kohtalokkaan virheen ja näin sen ku katoin yhen sketsin ja se oli sit siinä D: googlasin sen ku muistin et ainiin, tää oli tää case et mähän tykkäsin siitä ihan vähän sillon joskus. Sit vaa tunsin yhtäkkiä kuinka en pysty pysäyttää niiden tunteiden tulemista, mä vaa tajusin et ei vittu, mä tuun oikeesti rakastumaan siihen. Mä tiesin sen heti, se oli niin selvä asia. Mietin että enhän mä tiedä siitä yhtään mitään mutta en silti pystyny olee ajattelematta sitä. Huomasin heti et kaikki aikasemmat ihastukset mitä mul oli siin joulukuus ollu alko vaa unohtuu ja vaik ne tuntu hirveen voimakkaalt sillon ni yhtäkkii olin vaa et ei helvetti tää on se joka todennäköisesti tulee muuttaa kaiken. Ja niinhän se meni. Kaikki tuntu niin epätodelliselta ainakin ekoina päivinä ja muistan kuinka mua ahdisti ja mun oli vaikee myöntää sitä etten ees ajattele enää ketään muuta ku timppaa. Sit uv:na se viimeistään tapahtu ku tajusin et ajattelen sitä oikeesti ihan koko ajan ja ymmärsin et tää ei oo ihan oikeasti mikään perus ihastuminen. Et se ei todellakaan oo mitään lievää vaan todennäköisesti pahin rakastuminen ikinä. En vaa saanu päästäni sitä ajatusta et sen kuuluu olla tismalleen näin. Koko ajan vaan enemmän ja enemmän tuntu siltä että miten mä en oo muka aina tykännyt siitä ku täähän on nyt just niin kun sen kuuluukin olla. Tammikuu meni niin sumussa, en muista siitä mitään muuta kun että olin ihan sekasin ja ajattelin sitä koko ajan, näin ihan koko ajan unia siitä ja välillä myös hessusta, varsinkin sitten kun joskus 28.1. aloin tykätä hessustakin enemmän. Mut ajattelin silti koko ajan timppaa enkä hetkeäkään aatellu että olisin yhtään yli siitä. Jonkun aikaa tosin ajattelin hessua enemmän ja joo sekosin siitäkin aika huolella mut en silti ikinä tuntenut täysin samalla tavalla ku timppaa kohtaan. Se ei koskaan tuntunut täysin oikeelta sillee niiku timppa. Kyllä se totta kai tuntu todella vahvalta rakastumiselta sekin, mut sekin, ihan niiku kaikki muutkin koskaan, oli eri maata ku timppa. En tiedä mitä helvettiä mulle tapahtu sillon ku rakastuin siihen, jotenki se pisti mun aivot niin sekasin. Nyt sit täs helmikuun lopussa oon alkanu viel taas ajattelemaan enemmänkin timppaa ku hessua, toki molemmat on liian rakkaita et ei sillä, mut ajattelen timppaa lähes koko ajan, en vaan saa sitä pois mun mielestä, en vaan saa. En muista millon viimeks en ois nähny unta siitä. Se on aina mun unissa. Sit ku herään oon aina ihan et voi ny vittu :D kauhee ikävä. Tää ei taida loppua koskaan. Naurahdin sillon joskus tammikuussa asialle ku mietin että oonkohan vielä kesälläkin samassa pisteessä mut nyt alkaa oikeasti näyttää siltä että ei ollu ees mikää huono arvaus. En taida olla yli siitä sillonkaan, enkä varmaan koskaan. Mä en ihan käsitä tätä.
