Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
4
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
Hetken jo uskoin että kaikki on ihanaa ja tulee olemaan…
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Lalamon" data-source="post: 132833" data-attributes="member: 89"><p>Ää, sori näin hieman myöhäisestä vastauksesta. 😅 </p><p></p><p>Teillä ainakin suhde on vielä hyvässä vaiheessa ja suht alussa (mitä siis ymmärsin, sillä tietääkseni sulla ei oo pitkään aikaan seurustelukumppanii ollut 🤔), että mahdollisuus teillä on vielä jatkaa seurustelusuhdetta eteenpäin ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Ainakin ootte suht hyvin ongelmistanne pystyneet avautumaan, mikä on tärkeää seurustelusuhteessa. </p><p></p><p>Ja kun ilmeisesti teillä on suhde alussa, niin silloin suhde on lähinnä sellaista ns. "kuherteluaikaa", jolloin kaikki on ihanaa ja vastoinkäymiset voi tuntua yllättävän hämmentäviltä. Tämä ei todellakaan estä suhteen jatkamista, erityisesti teidän osalla, sillä ootte vielä vissiin alussa ja ootte toisillenne avoimia ongelmistanne. Kuitenkin lopulta voi suhteen edessä huomata, että tunteet toista kohtaan hipuvat. Tää on jopa normaalissa rakkaussuhteessa normaalia, sillä se kunnon rakkausaika kestää noin vuoden, ja sen jälkeen seurustelusuhde on lähinnä kaveruutta (muistan, kun lukion psykassa puhuttiin tästä 🤔). Joissain suhteissa tää tunteiden hiipuminen voi olla sitä, ettei romanttista yhdessäoloa pysty jatkaa, mutta kaveruus onnistuu hyvin. Joissakin tapauksissa taas yhdessäolo ei tule kuuloonkaan. </p><p></p><p>Tätä tilannetta ajatellen voi myös pohtia, onko tunteet toista kohtaan enää ns. "aitoja" vai lähinnä osana tarkertuvaista suhdetta. Ihan suhteen alussa tätä ei aina huomaa, kun kumppaniin ollaan sokaistuneita, ja häntä pidetään maailman ihanimpana henkilönä. Lopulta suhteen edetessä voi huomata, että ne tunteet on muuttuneet väkinäisiksi ja toisiin tarkoituksiin, esimerkiksi toisen omimiseen. Ootte kuitenkin hyvässä tilanteessa, että suhdetta pystyisitte todennäköisesti vielä jatkamaan ja pohtimaan, onko tunteet toisia kohtaan riittäviä. Suhteen alussa myös toisen osapuolen ongelmakohdat ja heikkoudet voivat tuntua raskailta, joihin kannattaa tottua ja löytää ratkaisuja. Tällaisten asioiden on jopa hyvä tulla suhteen alussa esille, sillä näin alussa voitte pohtia, oletteko valmiita elämään tällaisten ongelmienne kanssa yhdessä. Jos tuntuu, ettei seurustelusuhde sovi, voitte tilanteesta riippuen jatkaa ystävyyssuhdetta. Jos tilanne eskaloituu katastrofaaliseksi, ihmissuhdetta ei ole hyvä jatkaa.</p><p></p><p>Näin loppuun toivon, että pääsette suhteessanne taas aloilleen. 😇</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Lalamon, post: 132833, member: 89"] Ää, sori näin hieman myöhäisestä vastauksesta. 😅 Teillä ainakin suhde on vielä hyvässä vaiheessa ja suht alussa (mitä siis ymmärsin, sillä tietääkseni sulla ei oo pitkään aikaan seurustelukumppanii ollut 🤔), että mahdollisuus teillä on vielä jatkaa seurustelusuhdetta eteenpäin ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Ainakin ootte suht hyvin ongelmistanne pystyneet avautumaan, mikä on tärkeää seurustelusuhteessa. Ja kun ilmeisesti teillä on suhde alussa, niin silloin suhde on lähinnä sellaista ns. "kuherteluaikaa", jolloin kaikki on ihanaa ja vastoinkäymiset voi tuntua yllättävän hämmentäviltä. Tämä ei todellakaan estä suhteen jatkamista, erityisesti teidän osalla, sillä ootte vielä vissiin alussa ja ootte toisillenne avoimia ongelmistanne. Kuitenkin lopulta voi suhteen edessä huomata, että tunteet toista kohtaan hipuvat. Tää on jopa normaalissa rakkaussuhteessa normaalia, sillä se kunnon rakkausaika kestää noin vuoden, ja sen jälkeen seurustelusuhde on lähinnä kaveruutta (muistan, kun lukion psykassa puhuttiin tästä 🤔). Joissain suhteissa tää tunteiden hiipuminen voi olla sitä, ettei romanttista yhdessäoloa pysty jatkaa, mutta kaveruus onnistuu hyvin. Joissakin tapauksissa taas yhdessäolo ei tule kuuloonkaan. Tätä tilannetta ajatellen voi myös pohtia, onko tunteet toista kohtaan enää ns. "aitoja" vai lähinnä osana tarkertuvaista suhdetta. Ihan suhteen alussa tätä ei aina huomaa, kun kumppaniin ollaan sokaistuneita, ja häntä pidetään maailman ihanimpana henkilönä. Lopulta suhteen edetessä voi huomata, että ne tunteet on muuttuneet väkinäisiksi ja toisiin tarkoituksiin, esimerkiksi toisen omimiseen. Ootte kuitenkin hyvässä tilanteessa, että suhdetta pystyisitte todennäköisesti vielä jatkamaan ja pohtimaan, onko tunteet toisia kohtaan riittäviä. Suhteen alussa myös toisen osapuolen ongelmakohdat ja heikkoudet voivat tuntua raskailta, joihin kannattaa tottua ja löytää ratkaisuja. Tällaisten asioiden on jopa hyvä tulla suhteen alussa esille, sillä näin alussa voitte pohtia, oletteko valmiita elämään tällaisten ongelmienne kanssa yhdessä. Jos tuntuu, ettei seurustelusuhde sovi, voitte tilanteesta riippuen jatkaa ystävyyssuhdetta. Jos tilanne eskaloituu katastrofaaliseksi, ihmissuhdetta ei ole hyvä jatkaa. Näin loppuun toivon, että pääsette suhteessanne taas aloilleen. 😇 [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
Hetken jo uskoin että kaikki on ihanaa ja tulee olemaan…
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
