Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Lalamon" data-source="post: 132438" data-attributes="member: 89">Tommosessa kontrolloivassa suhteessa ei kannata pysytellä väkisin ja kuluttaa energiaa tuollaiseen. Ihmissuhteessa molempien osapuolien tulisi ymmärtää, että kumppanilla on muuta elämää parisuhteen keskellä, kuten ystäviä, työpaikka, harrastukset ja muu vapaa aika. Kumppanin huomioiminen on tietenkin tärkeää, mutta jatkuva toisen kyttääminen ja vangitseminen ei ole lainkaan molemmille osapuolille hyväksi. Uskon, että tuollainen suhde ei tekisi sulle hyvää, jos vapautta riistetään jatkuvasti. Toisen osapuolen yksinäisyys on vähän vaikeampi juttu. Yksinäisyys tekee kieltämättä ihmisistä hyvin takertuvaisia. Uuden ihmissuhteen luominen on suuri onnenpotku, josta ei halua päästää irti. Kuten aiemmin sanoin, kumppaneilla on muutakin elämää kuin parisuhde, eikä koko ajan voi olla kumppanin kimpussa. Vaikka teidän suhde ei kestäisi, kavereina ja tukena oleminen voisi ehkä olla ok, jos se teille on mahdollista. Jonkinlainen avunanto voisi olla sun kumppanilles hyvä tässä vaiheessa, jos hän ei täysin hankalaksi henkilöksi ole sulle heittäytynyt. Onko sun kumppanilla työ- tai opiskelupaikkaa, jossa sosiaalista elämää voi rikastuttaa helposti pelkillä hyvän päivän tutuilla? 🤔 Itse oon huomannut omalla kohdalla, että työttömyys ja jatkuva kotona lorviminen syö mielenterveyttä, kun ei ole mitään tekemistä ja aika kuluu yksin lököillessä.</blockquote>

[QUOTE="Lalamon, post: 132438, member: 89"] Tommosessa kontrolloivassa suhteessa ei kannata pysytellä väkisin ja kuluttaa energiaa tuollaiseen. Ihmissuhteessa molempien osapuolien tulisi ymmärtää, että kumppanilla on muuta elämää parisuhteen keskellä, kuten ystäviä, työpaikka, harrastukset ja muu vapaa aika. Kumppanin huomioiminen on tietenkin tärkeää, mutta jatkuva toisen kyttääminen ja vangitseminen ei ole lainkaan molemmille osapuolille hyväksi. Uskon, että tuollainen suhde ei tekisi sulle hyvää, jos vapautta riistetään jatkuvasti. Toisen osapuolen yksinäisyys on vähän vaikeampi juttu. Yksinäisyys tekee kieltämättä ihmisistä hyvin takertuvaisia. Uuden ihmissuhteen luominen on suuri onnenpotku, josta ei halua päästää irti. Kuten aiemmin sanoin, kumppaneilla on muutakin elämää kuin parisuhde, eikä koko ajan voi olla kumppanin kimpussa. Vaikka teidän suhde ei kestäisi, kavereina ja tukena oleminen voisi ehkä olla ok, jos se teille on mahdollista. Jonkinlainen avunanto voisi olla sun kumppanilles hyvä tässä vaiheessa, jos hän ei täysin hankalaksi henkilöksi ole sulle heittäytynyt. Onko sun kumppanilla työ- tai opiskelupaikkaa, jossa sosiaalista elämää voi rikastuttaa helposti pelkillä hyvän päivän tutuilla? 🤔 Itse oon huomannut omalla kohdalla, että työttömyys ja jatkuva kotona lorviminen syö mielenterveyttä, kun ei ole mitään tekemistä ja aika kuluu yksin lököillessä. [/QUOTE]

En ole robotti