Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 139055" data-attributes="member: 34">Ei en kestä enää Olin varmaa vähintään jostain 28.3. tai jostain sieltä asti eli hiton kauan sillee että &quot;joo kyl mä voin tällä setil mennä vaik koko elämäni mul ei oo enää mitään ongelmaa sen asian kanssa joka mun elämää on kaikista eniten pilannu&quot; mut nyt taas kaikki romahtaa ja mul ei oo yhtää mitää järkee enää missään. En enää kestä tätä. En kestä että tää on jatkunu vaan ja kun ensimmäisen kerran tuntui että kaikki on hyvin niin sekin loppui tosi lyhyeen.MITÄ VITTUA MÄ EDES TEEN TÄÄLLÄ?kysyn tätä taas kerran.Mä oikeesti luulin että kaikki oli vihdoin hyvin. Mut ei se oo. Tai en tiiä mitä pitäs tehä oisin voinu jatkaa sillä linjal mut en tiiä en tiiä onks sekään oikein. Vois hirttää ittensä.En jaksa enää ajatella.Ensimmäinen kerta tyyliin ikinä kun ajattelin että kaikki on hyvin.Mut se ei kestänyt kauan. Tai aika kauan kyllä mutta jos kuvittelin et voin loppuelämäni mennä sillä niin eheei :DTää tuhoo mut koska luulin että se oli niin. Mut en tiiäkään enää mitään.En kestä enää näitä asioiden vaihteluitaEn kestä enää sitä että luulen vittu varmaa väh. viikon että kaikki on viimein hyvin, ensimmäistä kertaa elämässäni, ja sitten en enää tiedäkään mitä kuuluu tehdä.Must tuntuu et tää on ehkä jopa se pahin kerta, koska tällä kertaa luulin oikeesti, varmaa enemmän ku koskaan aikasemmin. Se tuntu niin oikeelta.Mut miten mä nyt oisin muka yhtäkkiä keksiny jonku ratkasun asiaan?Ei siihen ees oo ratkasua.Tai emmä tiiä.I guess its time to listen to suicidal songs again.</blockquote>

[QUOTE="qualitymonkey, post: 139055, member: 34"] Ei en kestä enää Olin varmaa vähintään jostain 28.3. tai jostain sieltä asti eli hiton kauan sillee että "joo kyl mä voin tällä setil mennä vaik koko elämäni mul ei oo enää mitään ongelmaa sen asian kanssa joka mun elämää on kaikista eniten pilannu" mut nyt taas kaikki romahtaa ja mul ei oo yhtää mitää järkee enää missään. En enää kestä tätä. En kestä että tää on jatkunu vaan ja kun ensimmäisen kerran tuntui että kaikki on hyvin niin sekin loppui tosi lyhyeen. MITÄ VITTUA MÄ EDES TEEN TÄÄLLÄ? kysyn tätä taas kerran. Mä oikeesti luulin että kaikki oli vihdoin hyvin. Mut ei se oo. Tai en tiiä mitä pitäs tehä oisin voinu jatkaa sillä linjal mut en tiiä en tiiä onks sekään oikein. Vois hirttää ittensä. En jaksa enää ajatella. Ensimmäinen kerta tyyliin ikinä kun ajattelin että kaikki on hyvin. Mut se ei kestänyt kauan. Tai aika kauan kyllä mutta jos kuvittelin et voin loppuelämäni mennä sillä niin eheei :D Tää tuhoo mut koska luulin että se oli niin. Mut en tiiäkään enää mitään. En kestä enää näitä asioiden vaihteluita En kestä enää sitä että luulen vittu varmaa väh. viikon että kaikki on viimein hyvin, ensimmäistä kertaa elämässäni, ja sitten en enää tiedäkään mitä kuuluu tehdä. Must tuntuu et tää on ehkä jopa se pahin kerta, koska tällä kertaa luulin oikeesti, varmaa enemmän ku koskaan aikasemmin. Se tuntu niin oikeelta. Mut miten mä nyt oisin muka yhtäkkiä keksiny jonku ratkasun asiaan? Ei siihen ees oo ratkasua. Tai emmä tiiä. I guess its time to listen to suicidal songs again. [/QUOTE]

En ole robotti