Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="PinkkiHuppari" data-source="post: 30148" data-attributes="member: 112"><p>Jätin lukion kesken pari kuukautta sitten ja oikeastaan jo lukion alkamisen jälkeen elämä on ollut jatkuvia ylä- ja alamäkiä tunteiden ja mielenterveyden osalta, enimmäkseen kuitenkin alamäkiä. Peruskoulu loppui 2020 ja samalla lähti ainoa kaveri ja siitä kaikki sitten alkoikin. Mua ei kiinnosta työt, ei koulu, eikä oikeastaan mikään erityisemmin. Tiedän, että en voi elää näin, jos meinaan joskus itsenäistyä, ei ole vanhempia maksamassa kaikkea. En vaan pidä tästä työ- ja koulutuskeskeisestä yhteiskunnasta. En halua tehdä mitään perusduunia, mutta en myöskään tehdä itselleni työtä jostain asiasta mistä pidän, koska sitten sekin on vain työtä, eikä enää tunnu mukavalta irtiotolta tai kevennykseltä arkeen. Olen aina ollut huono koulussa, joko keskiverto tai sitä huonompi. Olen ujo ja hiljainen, enkä osaa tutustua ihmisiin, koska niiden seurassa menen aina lukkoon. Tuntuu, että olen vain umpikujassa, koska en osaa puhua edes ammattilaiselle, koska mua hävettää kaikki mun ajatukset. Oon tässä lusmuillessa ehtinyt miettiä näitä asioita paljon syvällisemminkin, mutta sitä tekstiä tuskin kukaan jaksaisi lukea tai sitä ei edes ymmärtäisi.</p></blockquote><p></p>

[QUOTE="PinkkiHuppari, post: 30148, member: 112"] Jätin lukion kesken pari kuukautta sitten ja oikeastaan jo lukion alkamisen jälkeen elämä on ollut jatkuvia ylä- ja alamäkiä tunteiden ja mielenterveyden osalta, enimmäkseen kuitenkin alamäkiä. Peruskoulu loppui 2020 ja samalla lähti ainoa kaveri ja siitä kaikki sitten alkoikin. Mua ei kiinnosta työt, ei koulu, eikä oikeastaan mikään erityisemmin. Tiedän, että en voi elää näin, jos meinaan joskus itsenäistyä, ei ole vanhempia maksamassa kaikkea. En vaan pidä tästä työ- ja koulutuskeskeisestä yhteiskunnasta. En halua tehdä mitään perusduunia, mutta en myöskään tehdä itselleni työtä jostain asiasta mistä pidän, koska sitten sekin on vain työtä, eikä enää tunnu mukavalta irtiotolta tai kevennykseltä arkeen. Olen aina ollut huono koulussa, joko keskiverto tai sitä huonompi. Olen ujo ja hiljainen, enkä osaa tutustua ihmisiin, koska niiden seurassa menen aina lukkoon. Tuntuu, että olen vain umpikujassa, koska en osaa puhua edes ammattilaiselle, koska mua hävettää kaikki mun ajatukset. Oon tässä lusmuillessa ehtinyt miettiä näitä asioita paljon syvällisemminkin, mutta sitä tekstiä tuskin kukaan jaksaisi lukea tai sitä ei edes ymmärtäisi. [/QUOTE]

En ole robotti