Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
0
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Elämänkokemus
Elämäsi pysäyttävin / hirvein / pelottavin hetki?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="titi-uuh" data-source="post: 35122" data-attributes="member: 168"><p>[Sisältövaroitus: brutaali kuolema, vaikka karuimmat yksityiskohdat oonkin yrittänyt karsia pois. Mietin pitkään, laittaako tätä tänne ollenkaan, mutta toisaalta tääkin on elämää. #demimäinenfiilis]</p><p></p><p>Elämäni kauheimpia hetkiä oon todistanut isäni saattohoitohuoneessa. Saattohoidon viimeisessä vaiheessa hänellä oli niin massiivisia kipuja, ettei niitä pystytty enää lääkkeillä hallitsemaan. Helvetissä palaminen oli kestänyt jo monta päivää, mutta kipulääkitystä ei voitu enää nostaa, jotta hän ei vain kuolisi :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD</p><p></p><p>Lopulta hän aneli, että joku päästäisi hänet pois. Siihen oli vaikea sanoa mitään kauhean lohdullista. Kukaan tuikkusilmäisistä ja korkeamoraalisista hyvinvoinnin vartijoista ei myöskään voinut häntä auttaa, sillä vala on vala ja laki on laki. Laki my ass.</p><p></p><p>Niinpä voitiin lähinnä odotella, että elin kerrallaan lahoaisi. Se ei käynyt ihan niin sukkelaan, sillä hän oli melko nuori ja vahva. Mikäs siinä hänellä odotellessa. </p><p></p><p>Musta se oli kidutusta. Sen seuraaminen avuttomana vierestä on ollut elämäni kauhein kokemus. Tapahtuneen käsittely on pakottanut mut käymään läpi prosesseja, joita ei yhtään olisi huvittanut käydä. Ei kenenkään pitäisi joutua. </p><p></p><p>Jos jotain oon oppinut niin ainakin oon sisäistänyt ihan uudella tapaa sen, etten todellakaan voi hallita maailmaa. On ihan hirveästi asioita, joihin en voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseeni sen sijaan voin. Tuntuu armeliaalta, että mulla on aina mahdollisuus kehittää uusia suhtautumistapoja ihan kaikkia maailman ilmiöitä, kuten vaikkapa kärsimystä, kohtaan. Se on ainoa lääke joka auttaa mua selviämään. Nihilismiltä ei suinkaan ole voitu tyystin välttyäpälttyä.</p><p></p><p>Eutanasialain puolesta.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="titi-uuh, post: 35122, member: 168"] [Sisältövaroitus: brutaali kuolema, vaikka karuimmat yksityiskohdat oonkin yrittänyt karsia pois. Mietin pitkään, laittaako tätä tänne ollenkaan, mutta toisaalta tääkin on elämää. #demimäinenfiilis] Elämäni kauheimpia hetkiä oon todistanut isäni saattohoitohuoneessa. Saattohoidon viimeisessä vaiheessa hänellä oli niin massiivisia kipuja, ettei niitä pystytty enää lääkkeillä hallitsemaan. Helvetissä palaminen oli kestänyt jo monta päivää, mutta kipulääkitystä ei voitu enää nostaa, jotta hän ei vain kuolisi :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD Lopulta hän aneli, että joku päästäisi hänet pois. Siihen oli vaikea sanoa mitään kauhean lohdullista. Kukaan tuikkusilmäisistä ja korkeamoraalisista hyvinvoinnin vartijoista ei myöskään voinut häntä auttaa, sillä vala on vala ja laki on laki. Laki my ass. Niinpä voitiin lähinnä odotella, että elin kerrallaan lahoaisi. Se ei käynyt ihan niin sukkelaan, sillä hän oli melko nuori ja vahva. Mikäs siinä hänellä odotellessa. Musta se oli kidutusta. Sen seuraaminen avuttomana vierestä on ollut elämäni kauhein kokemus. Tapahtuneen käsittely on pakottanut mut käymään läpi prosesseja, joita ei yhtään olisi huvittanut käydä. Ei kenenkään pitäisi joutua. Jos jotain oon oppinut niin ainakin oon sisäistänyt ihan uudella tapaa sen, etten todellakaan voi hallita maailmaa. On ihan hirveästi asioita, joihin en voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseeni sen sijaan voin. Tuntuu armeliaalta, että mulla on aina mahdollisuus kehittää uusia suhtautumistapoja ihan kaikkia maailman ilmiöitä, kuten vaikkapa kärsimystä, kohtaan. Se on ainoa lääke joka auttaa mua selviämään. Nihilismiltä ei suinkaan ole voitu tyystin välttyäpälttyä. Eutanasialain puolesta. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Elämänkokemus
Elämäsi pysäyttävin / hirvein / pelottavin hetki?
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
