Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="kromi" data-source="post: 12220" data-attributes="member: 303">Eipä sillä, hyvä tietty jos saa siitä jotain, että voi kategorisoida itsensä ja löytää määritelmän sille, mitä on. Oon ymmärtänyt että monille se on oikein tärkeää. En varmaan itse ole tosiaan niin vahvasti mitään, että olisi tullut mieleen pitää sitä jotenkin erikoisena, vaikka monesti oonkin huomannut, että en osaa samaistua vaikka joihinkin juttuihin, mitkä tuntuu olevan kovin yleisiä. Oon toki ollut jollain tasolla kiinnostunut ihmisistä suht vähänkin tuntemisen jälkeen, ja oon harrastanut seksiäkin useamman ihmisen kanssa, mutta oon vaan huomannut, että mun elämässä on ollut kaksi ihmistä, joihin on ollut mitään oikeasti syvempiä tunteita ja sellainen &quot;yhteys&quot;, ja ne on myös ainoita, joita kohtaan oon tuntenut mitään oikeaa seksuaalista vetovoimaa. Toisen kanssa en koskaan edes harrastanut seksiä, mikä edelleen vähän kaduttaa, koska se olisi voinut olla aika upeaa. Tässä välissä oli yksi pitkä suhdekin, jossa tätä yhteyttä ei ollut, mutta en vaan tajunnut, että ei sen kuulu olla niin.. laimeaa.&nbsp; Ja kaikki nuo muutkin kiinnostuskokemukset on ollut sellaisia, että oon ajatellut että kuuluuhan mun ihastua jne, ja oon tarttunut sit siihen pieneenkin kiinnostukseen ja uskotellut itselleni että tällaista tää nyt vaan on. Kadotin ajatuksen nyt johonkin, mut tulipahan kirjoitettua. Ehkä se oli se, että ihan sama mulle onko tää normaalia vai jotain lievää demiseksuaalisuutta, en oo koskaan tykännyt lokeroida oikeestaan mitään muutenkaan, mutta jos se määtitelmä on jollekin itselleen tärkeä, niin hyvä sille että löytää sen. Demiseksuaalisuus mulle olis kyllä hauska, koska toisen näistä tyypeistä tapasin aikoinaan demin kautta. Lol.</blockquote>

[QUOTE="kromi, post: 12220, member: 303"] Eipä sillä, hyvä tietty jos saa siitä jotain, että voi kategorisoida itsensä ja löytää määritelmän sille, mitä on. Oon ymmärtänyt että monille se on oikein tärkeää. En varmaan itse ole tosiaan niin vahvasti mitään, että olisi tullut mieleen pitää sitä jotenkin erikoisena, vaikka monesti oonkin huomannut, että en osaa samaistua vaikka joihinkin juttuihin, mitkä tuntuu olevan kovin yleisiä. Oon toki ollut jollain tasolla kiinnostunut ihmisistä suht vähänkin tuntemisen jälkeen, ja oon harrastanut seksiäkin useamman ihmisen kanssa, mutta oon vaan huomannut, että mun elämässä on ollut kaksi ihmistä, joihin on ollut mitään oikeasti syvempiä tunteita ja sellainen "yhteys", ja ne on myös ainoita, joita kohtaan oon tuntenut mitään oikeaa seksuaalista vetovoimaa. Toisen kanssa en koskaan edes harrastanut seksiä, mikä edelleen vähän kaduttaa, koska se olisi voinut olla aika upeaa. Tässä välissä oli yksi pitkä suhdekin, jossa tätä yhteyttä ei ollut, mutta en vaan tajunnut, että ei sen kuulu olla niin.. laimeaa. Ja kaikki nuo muutkin kiinnostuskokemukset on ollut sellaisia, että oon ajatellut että kuuluuhan mun ihastua jne, ja oon tarttunut sit siihen pieneenkin kiinnostukseen ja uskotellut itselleni että tällaista tää nyt vaan on. Kadotin ajatuksen nyt johonkin, mut tulipahan kirjoitettua. Ehkä se oli se, että ihan sama mulle onko tää normaalia vai jotain lievää demiseksuaalisuutta, en oo koskaan tykännyt lokeroida oikeestaan mitään muutenkaan, mutta jos se määtitelmä on jollekin itselleen tärkeä, niin hyvä sille että löytää sen. Demiseksuaalisuus mulle olis kyllä hauska, koska toisen näistä tyypeistä tapasin aikoinaan demin kautta. Lol. [/QUOTE]

En ole robotti