Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Poistettu käyttäjänimi 43" data-source="post: 28322" data-attributes="member: 88">Tuossa on kieltämättä iso vyyhti asioita mietittäväksi. D: Itse yritän tuollaisissa kuormittavissa tilanteissa toimia niin, että elän hetken ja päivän kerrallaan ja yritän olla liikoja murehtimatta sellaisia asioita, joihin en voi heti vaikuttaa. Lisäksi asetan mieluummin lyhyen hetken tähtäimellä tavoitteita, kuin ajattelen liikoja sitä, mitä tapahtuu kuukausien, vuosien jne. päästä. Toki tämä on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty, enkä siis itsekään tässä todellakaan aina onnistu. Omalla kohdallani koen myös selkeyttäväksi sen, että teen itselleni tehtävälistan (tai vaikka jonkinsorttisen &quot;murhelistan&quot;) ja sen avulla mietin, mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä ja mitä asioita puolestaan voin suosiolla nakata syrjään myöhemmin murehdittavaksi. Ylipäänsä koen asioiden ylös kirjoittamisen auttavan, oli kyse sitten tehtävälistoista, murheista tai mistä vaan. Lisäksi kehitän usein itselleni jonkinlaisia lohduttavia mantroja, joita voin toistella itselleni silloin, kun aivot muistuttelevat vaikkapa just jostain yläasteaikojen ikävistä muistoista. &quot;En voi muuttaa menneitä, juuri nyt kaikki on ihan hyvin&quot; on esimerkiksi sellainen, jota saatan itselleni kertoa.Jos juuri nyt keskittyisit vaikka ensinnäkin tuohon matikkaan? Olisiko esim. opettajalta tai opolta mahdollista saada apuja, jos opiskelussa on vaikeuksia? Tsemppiä!</blockquote>

[QUOTE="Poistettu käyttäjänimi 43, post: 28322, member: 88"] Tuossa on kieltämättä iso vyyhti asioita mietittäväksi. D: Itse yritän tuollaisissa kuormittavissa tilanteissa toimia niin, että elän hetken ja päivän kerrallaan ja yritän olla liikoja murehtimatta sellaisia asioita, joihin en voi heti vaikuttaa. Lisäksi asetan mieluummin lyhyen hetken tähtäimellä tavoitteita, kuin ajattelen liikoja sitä, mitä tapahtuu kuukausien, vuosien jne. päästä. Toki tämä on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty, enkä siis itsekään tässä todellakaan aina onnistu. Omalla kohdallani koen myös selkeyttäväksi sen, että teen itselleni tehtävälistan (tai vaikka jonkinsorttisen "murhelistan") ja sen avulla mietin, mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä ja mitä asioita puolestaan voin suosiolla nakata syrjään myöhemmin murehdittavaksi. Ylipäänsä koen asioiden ylös kirjoittamisen auttavan, oli kyse sitten tehtävälistoista, murheista tai mistä vaan. Lisäksi kehitän usein itselleni jonkinlaisia lohduttavia mantroja, joita voin toistella itselleni silloin, kun aivot muistuttelevat vaikkapa just jostain yläasteaikojen ikävistä muistoista. "En voi muuttaa menneitä, juuri nyt kaikki on ihan hyvin" on esimerkiksi sellainen, jota saatan itselleni kertoa. Jos juuri nyt keskittyisit vaikka ensinnäkin tuohon matikkaan? Olisiko esim. opettajalta tai opolta mahdollista saada apuja, jos opiskelussa on vaikeuksia? Tsemppiä! [/QUOTE]

En ole robotti