Syvälliset Onko toiseen paikkakuntaan muuttaminen tehnyt teille hyvää?

[Lalamon]

En tiedä oikein nykymenosta toisen asteen oppilaitoksissa, mutta kun itse olin lukiossa niin siellä oli niitä häiriköitä vähemmän kun ainakin vielä toistaiseksi siellä ollaan vapaaehtoisesti ja porukka on kai jossain määrin kypsempää niin osa nyt tajuaa mitkä on vain ilkeitä juoruja sun muita. Toki ilkeitä ihmisiä löytyy ihan joka paikasta ikään ja työ/opiskelupaikkaan katsomatta mutta yleensä sitä osataan sitten kyseenalaistaakin jos jostain nyt ihan absurdeja juttuja liikkuu. Toivottavasti kaikki kuitenkin menis helpoiten ja ihmiset keskittyisi vaan ihan omaan elämäänsä ilman että ilkeilisivät toisilleen.

No ainakin oon huomannut mun lukiossa, että kiusaaminen siellä ei oo yhtä suoraa kuin esim. yläasteella. Siellä ei siis esim. huudella ilkeyksiä toisten perään käytävillä tai uiteta ketään vessanpöntöstä (meillä ei uittamista yläasteella kyl näkynyt :D), mutta kyl pahanpuhumista jonkin verran oon huomannut. Paskanpuhumista on kyl mul vaikee huomata, koska en liiku missään porukoissa.

Ja no, on kyl nää meidän koulun peruslinjalaiset semmosii häiriköitä, et ne yleensä riehuu oppitunneilla eikä anna välttis aina työrauhaa. Omasta kokemuksestani päätellen meidän koulussa on ilkeitä ihmisiä, sillä mut on jätetty porukoista ulkopuolelle, ja mun muutama lukiokaveri lopetti mun kaa kaveeramisen.

 

[Totenkopf]

No ainakin oon huomannut mun lukiossa, että kiusaaminen siellä ei oo yhtä suoraa kuin esim. yläasteella. Siellä ei siis esim. huudella ilkeyksiä toisten perään käytävillä tai uiteta ketään vessanpöntöstä (meillä ei uittamista yläasteella kyl näkynyt :D), mutta kyl pahanpuhumista jonkin verran oon huomannut. Paskanpuhumista on kyl mul vaikee huomata, koska en liiku missään porukoissa.

Ja no, on kyl nää meidän koulun peruslinjalaiset semmosii häiriköitä, et ne yleensä riehuu oppitunneilla eikä anna välttis aina työrauhaa. Omasta kokemuksestani päätellen meidän koulussa on ilkeitä ihmisiä, sillä mut on jätetty porukoista ulkopuolelle, ja mun muutama lukiokaveri lopetti mun kaa kaveeramisen.

Joo sitä ns. piilokiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä on aika vaikea huomata mutta se on kai kaikista ahdistavinta ja loukkaavaa jos ei esim haluta tehdä toisen kanssa ryhmätyötä tai häiritään toisen työskentelemistä. Toivottavasti nyt voisi kuitenkin keskittyä opiskeluun ilman häiriötä ja kiusaamista. Siitä kannattaa aina kertoa jollekin luotettavalle henkilölle vaikka tuntuu että koulujen kädet on aina sidotut kiusaamistapauksissa. Itsekin olen vaihtanut muutaman kerran koulua kiusaamisen takia kun olin ala-asteella.

 

[Girlofpunk]

No siinä on hyvät ja huonot puolensa, ainakin itselläni. Asuin melkein koko elämäni pk-seudulla ja nyt viime vuoden loppu puolella muutimme puolison kanssa hänen kotikaupunkiinsa Itään päin.
Voin kyllä sanoa että silleensä vapauttavampaa kun ei tunne täältä ketään (paitsi puolison perheen) ja kukaan ei tunne sinua. En varmasti törmää kehenkään eksään täällä ja no uusi kaupunki ja uudet nähtävyydet, opettelu on kivaa.
Sain uuden työpaikan eli uudet työkaverit ja työympäristö on ihan kivaa vaihtelua (vaikka kyllä ikävä on vanhaan duuni paikkaan ja siellä oleviin kavereihin). Ainut huono puoli täs on just se kun kaikki lapsuuden ja koulukaverit asuvat sitten siellä pk seudulla niin ei tuu nähtyä enää hirveesti, sama perheen kanssa. Yritän kerran kuukaudessa sinne päästä moikkailemaan. Tietysti joskus tulevat sitten tänne.
Mutta voin sanoa että olen ollut vapaampi täällä ja just se että saatiin suurempi asunto niin on mukavampi kun on tilaa. Varsinkin kun perheenlisäystä tässä yritetään

 

[Lalamon]

Joo sitä ns. piilokiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä on aika vaikea huomata mutta se on kai kaikista ahdistavinta ja loukkaavaa jos ei esim haluta tehdä toisen kanssa ryhmätyötä tai häiritään toisen työskentelemistä. Toivottavasti nyt voisi kuitenkin keskittyä opiskeluun ilman häiriötä ja kiusaamista. Siitä kannattaa aina kertoa jollekin luotettavalle henkilölle vaikka tuntuu että koulujen kädet on aina sidotut kiusaamistapauksissa. Itsekin olen vaihtanut muutaman kerran koulua kiusaamisen takia kun olin ala-asteella.

En sit tosin tiiä, et puututaanko korkeakoulussa kiusaamiseen kauheen, koska silloin opiskelijat on jo isoja, eikä opettajilla tulis mieleen, että korkeakouluopiskelijat enää kiusaisi. D: Itse en nyt tässä vaiheessa enää aio kertoo tästä mun luokkalaisten ilkeilystä mun ryhmänohjaajalle. Koulu nimittäin on mulla pian ohi.

 

[Totenkopf]

En sit tosin tiiä, et puututaanko korkeakoulussa kiusaamiseen kauheen, koska silloin opiskelijat on jo isoja, eikä opettajilla tulis mieleen, että korkeakouluopiskelijat enää kiusaisi. D: Itse en nyt tässä vaiheessa enää aio kertoo tästä mun luokkalaisten ilkeilystä mun ryhmänohjaajalle. Koulu nimittäin on mulla pian ohi.

Niin, on se tietysti harmi jos opettajat kuvittelee ettei juuri kyseisessä koulussa voisi tapahtua kiusaamista. Työpaikkakiusaaminenkin on Suomessa iso ongelma. Mutta hyvä jos koulu loppuu pian ja kiusaaminen loppuisi sitten siihen. Mullakin auttoi vain koulunvaihto ja tietysti kesäloma. Toivottavasti seuraavassa paikassa olis sitten helpompaa, missä sitten onkin.

 

[ujobiseksuaali]

on. muutin tampereelle syksyllä ja elämänlaatu parani ja mielenterveys samoin.

 

[Lalamon]

Niin, on se tietysti harmi jos opettajat kuvittelee ettei juuri kyseisessä koulussa voisi tapahtua kiusaamista. Työpaikkakiusaaminenkin on Suomessa iso ongelma. Mutta hyvä jos koulu loppuu pian ja kiusaaminen loppuisi sitten siihen. Mullakin auttoi vain koulunvaihto ja tietysti kesäloma. Toivottavasti seuraavassa paikassa olis sitten helpompaa, missä sitten onkin.

Juu, itekin toivon, että mulla menis asiat paremmin toisella paikkakunnalla. <3 Meidän koululla on joskus ollut pitkään ns. tyhmien opiskelijoiden koulun maine. Onhan se sitä nykyään osittain, mutta ainakin meidän koulussa sanotaan meidän koulussa olevan suvaitsevainen ilmapiiri ja että moni opiskelija vaihtaa meidän kouluun sen takii. Kyl toi suvaitsevainen ilmapiiri näkyy siinä, että meidän koulussa on ihmisiä laidasta laitaan: peruslinjan jonnejen seassa on erityislinjojen friikkejä, mutta omien kokemusten perusteella se ei täysin tarkoita sitä, etteikö muita erilaisuuden perusteella suvaittaisi. Itse en ole saanut autismikirjolaisena hyväksyntää luokassani ja entisiltä lukiokavereiltani, vaikka he diagnoosini tieätävät.

Tää suvaitsevaisen ilmapiirin maine voi tietenkin vaikuttaa siihen, otetaanko kiusaamistilanteet koulussa tosissaan. Meidän luokkaa on usein kehuttu hyväksi luokaksi. Kylhän se sitä osittain on: mun luokkalaiset usein antavat työrauhan tiedeaineiden (siis ei-taideaineet, en muista nyt sen nimee xD) oppitunneilla, ja tyypit tulee toimeen keskenään. Oonhan mä tos toimeentulojutussa kuitenkin poikkeus. Tää on yks syy, miks en oo kehdannut mun ryhmänohjaajalle kertoa asiasta. Hän kyl sanoi mulle kuullessaan mun olleen kiusattu yläasteella, et mun pitäis kertoo, jos mua kiusataan lukiossa. Hän ei välttämättä voisi kuvitella luokkansa kiusaavan muita, eikä mun luokkalaiset hyvän luokan oppilaina myöntäis kiusaavansa tai tehneensä jotain väärin, joteb saisin vaan kaikki syyt niskoilleni.

 

[Totenkopf]

Juu, itekin toivon, että mulla menis asiat paremmin toisella paikkakunnalla. <3 Meidän koululla on joskus ollut pitkään ns. tyhmien opiskelijoiden koulun maine. Onhan se sitä nykyään osittain, mutta ainakin meidän koulussa sanotaan meidän koulussa olevan suvaitsevainen ilmapiiri ja että moni opiskelija vaihtaa meidän kouluun sen takii. Kyl toi suvaitsevainen ilmapiiri näkyy siinä, että meidän koulussa on ihmisiä laidasta laitaan: peruslinjan jonnejen seassa on erityislinjojen friikkejä, mutta omien kokemusten perusteella se ei täysin tarkoita sitä, etteikö muita erilaisuuden perusteella suvaittaisi. Itse en ole saanut autismikirjolaisena hyväksyntää luokassani ja entisiltä lukiokavereiltani, vaikka he diagnoosini tieätävät.

Tää suvaitsevaisen ilmapiirin maine voi tietenkin vaikuttaa siihen, otetaanko kiusaamistilanteet koulussa tosissaan. Meidän luokkaa on usein kehuttu hyväksi luokaksi. Kylhän se sitä osittain on: mun luokkalaiset usein antavat työrauhan tiedeaineiden (siis ei-taideaineet, en muista nyt sen nimee xD) oppitunneilla, ja tyypit tulee toimeen keskenään. Oonhan mä tos toimeentulojutussa kuitenkin poikkeus. Tää on yks syy, miks en oo kehdannut mun ryhmänohjaajalle kertoa asiasta. Hän kyl sanoi mulle kuullessaan mun olleen kiusattu yläasteella, et mun pitäis kertoo, jos mua kiusataan lukiossa. Hän ei välttämättä voisi kuvitella luokkansa kiusaavan muita, eikä mun luokkalaiset hyvän luokan oppilaina myöntäis kiusaavansa tai tehneensä jotain väärin, joteb saisin vaan kaikki syyt niskoilleni.

Muistaakseni meillä oli yläasteella ja lukiossa kans melko suvaitsevaisia oppilaita paljon ja moni oli ns ihan hyvällä tavalla outo ja ihmisiä oli moneen junaan, mutta kaikenlainen ryhmätyöskentely oli hankalaa kun musta aina tuntui ettei kukaan oikein haluaisi mua ryhmään vaikka kotitaloustunnilla ja monta kertaa tein vaan joidenkin toistenkin hommia. Mun oli kans vaikea oma-aloitteisesti ottaa kontaktia kun pelkäsin aina että joku sanois jotain pahasti kun muutama oppilas saattoi välillä huomauttaa ilkeästi ja sitten selittää että se oli vaan läppää.

Meidän koulussa kyllä oltiin suvaitsevaisia jos jollakulla oli eri uskontokunta tai jos joku oli maahanmuuttajataustainen mutta kun mullakin on mielenterveysongelmia niin sitten muutamat pilailivat niistä eikä se tuntunut hyvältä. Uskon että on iso kynnys kertoa valvojalle jos ei ole ennen oikein otettu tosissaan.

 

[rätvänä]

Ainakin mua muuttaminen on karaissut ja vapauttanut. Viimeisimmän muuton aikana toi efekti ei ollut kovin vahva kun siirryin suurehkosta kaupungista suht. lähellä sijaitsevaan vielä vähän suurehkompaan kaupunkiin, mutta muutto pikkupaikkakunnalta toiselle puolelle Suomea oli aikoinaan ehkä parhaimpia päätöksiä joita oon tehnyt, vaikka vanhasta olikin vaikea irtautua. Ei mulla nytkään hyvin mene, mutta todennäköisesti menis vielä huonommin jos en olis lähtenyt.

Ts. jos yhtään mietit, niin kannattaa muuttaa. Eihän paikkakunnan vaihto mikään maaginen ratkaisu ole, mutta melko usein helpottaa, jos pääsee irti vanhoista kuvioista ja siitä ns. entisen itsensä roolista. Lisäksi erilaisissa paikoissa asuminen lisää... no, elämänkokemuksesta paasaaminen kuulostaa vaan kliseiseltä, mutta kyllähän se jotenkin vaikuttaa kun kaiken taustakuva muuttaa muotoaan. Puhumattakaan siitä että ihan Suomen sisälläkin paikkakunnilla on omat kulttuurinsa, murteensa, luontonsa ym. kiehtovat ominaisjuttunsa, ja parhaiten sellaisesta pääsee osalliseksi vaihtamalla maisemaa silloin tällöin.

 

[Lalamon]

No siinä on hyvät ja huonot puolensa, ainakin itselläni. Asuin melkein koko elämäni pk-seudulla ja nyt viime vuoden loppu puolella muutimme puolison kanssa hänen kotikaupunkiinsa Itään päin.
Voin kyllä sanoa että silleensä vapauttavampaa kun ei tunne täältä ketään (paitsi puolison perheen) ja kukaan ei tunne sinua. En varmasti törmää kehenkään eksään täällä ja no uusi kaupunki ja uudet nähtävyydet, opettelu on kivaa.
Sain uuden työpaikan eli uudet työkaverit ja työympäristö on ihan kivaa vaihtelua (vaikka kyllä ikävä on vanhaan duuni paikkaan ja siellä oleviin kavereihin). Ainut huono puoli täs on just se kun kaikki lapsuuden ja koulukaverit asuvat sitten siellä pk seudulla niin ei tuu nähtyä enää hirveesti, sama perheen kanssa. Yritän kerran kuukaudessa sinne päästä moikkailemaan. Tietysti joskus tulevat sitten tänne.
Mutta voin sanoa että olen ollut vapaampi täällä ja just se että saatiin suurempi asunto niin on mukavampi kun on tilaa. Varsinkin kun perheenlisäystä tässä yritetään

Joo, itelle uuteen paikkakuntaan muutto olis hyvä sen takii, ettei näkis vanhoi ikäviä tuttuja enää. Ja ihan turha mun tänne enää jäädä, koska ei mul oo koht enää kavereitakaan tääl. Mun kaveri siis aikoo mennä Jenkkeihin työskentelee vähäks aikaa.

Ja tsemppiä teille perheenlisäyksen yrittämiseen. <3

 

[Lalamon]

Muistaakseni meillä oli yläasteella ja lukiossa kans melko suvaitsevaisia oppilaita paljon ja moni oli ns ihan hyvällä tavalla outo ja ihmisiä oli moneen junaan, mutta kaikenlainen ryhmätyöskentely oli hankalaa kun musta aina tuntui ettei kukaan oikein haluaisi mua ryhmään vaikka kotitaloustunnilla ja monta kertaa tein vaan joidenkin toistenkin hommia. Mun oli kans vaikea oma-aloitteisesti ottaa kontaktia kun pelkäsin aina että joku sanois jotain pahasti kun muutama oppilas saattoi välillä huomauttaa ilkeästi ja sitten selittää että se oli vaan läppää.

Meidän koulussa kyllä oltiin suvaitsevaisia jos jollakulla oli eri uskontokunta tai jos joku oli maahanmuuttajataustainen mutta kun mullakin on mielenterveysongelmia niin sitten muutamat pilailivat niistä eikä se tuntunut hyvältä. Uskon että on iso kynnys kertoa valvojalle jos ei ole ennen oikein otettu tosissaan.

No yläasteella oli muutama kerta tapauksii, jossa opettajat eivät tehneet kiusaamiselle mitään, vaikka näkivät tilanteen tai olivat tietoisia siitä. Tälleen käynyt mun lisäks ainakin yhelle mun luokkalaiselle. Ja parasta tässä viel se, et meidän koulu oli KiVa-koulu. :D Et joo, kyl tommonen voi välillä hankaloittaa kiusaamisesta kertomista, vaikka en yleensä noita tilanteita ajattele, kun ajattelen kertoa kiusaamisesta maikalle.

 

[Lalamon]

Ainakin mua muuttaminen on karaissut ja vapauttanut. Viimeisimmän muuton aikana toi efekti ei ollut kovin vahva kun siirryin suurehkosta kaupungista suht. lähellä sijaitsevaan vielä vähän suurehkompaan kaupunkiin, mutta muutto pikkupaikkakunnalta toiselle puolelle Suomea oli aikoinaan ehkä parhaimpia päätöksiä joita oon tehnyt, vaikka vanhasta olikin vaikea irtautua. Ei mulla nytkään hyvin mene, mutta todennäköisesti menis vielä huonommin jos en olis lähtenyt.

Ts. jos yhtään mietit, niin kannattaa muuttaa. Eihän paikkakunnan vaihto mikään maaginen ratkaisu ole, mutta melko usein helpottaa, jos pääsee irti vanhoista kuvioista ja siitä ns. entisen itsensä roolista. Lisäksi erilaisissa paikoissa asuminen lisää... no, elämänkokemuksesta paasaaminen kuulostaa vaan kliseiseltä, mutta kyllähän se jotenkin vaikuttaa kun kaiken taustakuva muuttaa muotoaan. Puhumattakaan siitä että ihan Suomen sisälläkin paikkakunnilla on omat kulttuurinsa, murteensa, luontonsa ym. kiehtovat ominaisjuttunsa, ja parhaiten sellaisesta pääsee osalliseksi vaihtamalla maisemaa silloin tällöin.

Haen yhteishaussa yhteen toisella puolella sijaitsevaan korkeakouluun opiskelee. Vaikka mua hieman häämöttää ajatus asumisesta toisella puolella Suomea, niin ajattelen sen olevan etu siinä mielessä, ettei siellä näkis suurella todennäköisyydellä vanhoi tuttui. :D

Ja mitä tulee Suomen alueellisiin kulttuureihin, niin mun nykyisellä paikkakunnalla on kyl aika paska kulttuuri. :D Että siinäkin mieles olis hyvä, et karkaan täältä pois.

Edit: Sanottakoon viel, että asun etelässä, niin tuskin kukaan täältä menis pohjoiseen opiskelee. Ei sit välttis tuu pohjoisessa ehkä tuttuja näkee. :D

 

[Totenkopf]

No yläasteella oli muutama kerta tapauksii, jossa opettajat eivät tehneet kiusaamiselle mitään, vaikka näkivät tilanteen tai olivat tietoisia siitä. Tälleen käynyt mun lisäks ainakin yhelle mun luokkalaiselle. Ja parasta tässä viel se, et meidän koulu oli KiVa-koulu. :D Et joo, kyl tommonen voi välillä hankaloittaa kiusaamisesta kertomista, vaikka en yleensä noita tilanteita ajattele, kun ajattelen kertoa kiusaamisesta maikalle.

Mun kouluaikana ei tainnut vielä mitään kiVa-koulua olla, mutta oli joitain muita samankaltaisia kampanjoita ym. Ei ne kyllä yhtään mitään auttaneet, kiusaamisesta vain puhuttiin mutta mitään konkreettisia toimia ei ikinä tehty. Tuntuu kyllä absurdilta että kiusattu joutuu aina vaihtamaan koulua eikä kiusaajalle koidu mitään seuraamuksia. :/

 

[Lalamon]

Mun kouluaikana ei tainnut vielä mitään kiVa-koulua olla, mutta oli joitain muita samankaltaisia kampanjoita ym. Ei ne kyllä yhtään mitään auttaneet, kiusaamisesta vain puhuttiin mutta mitään konkreettisia toimia ei ikinä tehty. Tuntuu kyllä absurdilta että kiusattu joutuu aina vaihtamaan koulua eikä kiusaajalle koidu mitään seuraamuksia. :/

No joo. Muistan kun kotipaikkakunnallani kävin eskaria, ja muiden kiusatessa mua mä reagoin kiusaamiseen väkivaltaisesti. Muistan lähinnä raapineeni, mut kai mä muutenkin tappelin. Käyttäydyin väkivaltaisesti opettajiakin kohtaan :D.

Tässä kuitenkin hirveintä on se, että mua alettiin pitää mun kotipaikkakunnalla hulluna: äiti mainitse jälkikäteen, kuinka mut olis pitänyt erottaa, ja kuinka meidän naapuri piti mua hulluna. Ja siis suoritin peruskoulun toisella paikkakunnalla, ja äiti perusteli tätä päätöstä sillä, että käyttäydyin väkivaltaisesti muita kohtaan. Mä kyl menin toiseen paikkakuntaan erityisluokalle mun kehityshäiriöidenkin takii, mut on kyl harmi, että tässä tapauksessa kiusatun niskoille meni kaikki. :D Mun isoveli joutui menee toiseen kouluun yläasteelle kuin muut kunnan pennut ala-asteella tapahtuneen kiusaamisen vuoksi.

Tää kyseinen koulu on KiVa-koulu, mut en tiiä, milloin kyseinen hanke sinne tuli. Eli en tiiä, oliko sitä vielä mun eskariaikoina ja mun isoveljen ala-asteaikoina. Mut on kyl tyhmää, että kiusattu joutuu vaihtaa koulua, ihan kuin haluttaisiin puolustaa yksinomaan kiusaajia. :D

 

[Totenkopf]

No joo. Muistan kun kotipaikkakunnallani kävin eskaria, ja muiden kiusatessa mua mä reagoin kiusaamiseen väkivaltaisesti. Muistan lähinnä raapineeni, mut kai mä muutenkin tappelin. Käyttäydyin väkivaltaisesti opettajiakin kohtaan :D.

Tässä kuitenkin hirveintä on se, että mua alettiin pitää mun kotipaikkakunnalla hulluna: äiti mainitse jälkikäteen, kuinka mut olis pitänyt erottaa, ja kuinka meidän naapuri piti mua hulluna. Ja siis suoritin peruskoulun toisella paikkakunnalla, ja äiti perusteli tätä päätöstä sillä, että käyttäydyin väkivaltaisesti muita kohtaan. Mä kyl menin toiseen paikkakuntaan erityisluokalle mun kehityshäiriöidenkin takii, mut on kyl harmi, että tässä tapauksessa kiusatun niskoille meni kaikki. :D Mun isoveli joutui menee toiseen kouluun yläasteelle kuin muut kunnan pennut ala-asteella tapahtuneen kiusaamisen vuoksi.

Tää kyseinen koulu on KiVa-koulu, mut en tiiä, milloin kyseinen hanke sinne tuli. Eli en tiiä, oliko sitä vielä mun eskariaikoina ja mun isoveljen ala-asteaikoina. Mut on kyl tyhmää, että kiusattu joutuu vaihtaa koulua, ihan kuin haluttaisiin puolustaa yksinomaan kiusaajia. :D

Joo, toi kuulostaa kyllä tutulta kun tuntui aina kiusaamistilanteessa että vain mua syyllistetään ja todettiin että toisia lapsia vaan syystä tai toisesta kiusataan. Kun kävin terapiassa niin opettaja mainitsi senkin olevan syy siihen miksi mua kiusattiin ja että se olis jotenkin hyväksyttävä syy kiusata. Toki ymmärrän senkin että ihminen voi olla sekä kiusaaja että kiusattu, mutta kumpikin osapuoli tarvitsee apua. Hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi tai aikuinen ei kiusaa. Itsekään en ole aina käyttäytynyt koulussa kovin hyvin mutten ole koskaan tahallisesti kiusannut ketään tai alkanut vainota ketään niin että se ilkivalta kohdistuisi säännöllisesti samaan henkilöön kuten mua kiusaavat henkilöt toimi.

 

[Mikael88]

En ole vielä muuttanut toiselle paikkakunnalle mutta uskoisin että se tekisi itselleni hyvää koska täällä missä asun ei ole töitä ja suurinosa kavereista on muuttanut pois.

 

[Lalamon]

En ole vielä muuttanut toiselle paikkakunnalle mutta uskoisin että se tekisi itselleni hyvää koska täällä missä asun ei ole töitä ja suurinosa kavereista on muuttanut pois.

Itselle ei pian tänne jää ketään kavereita tai tuttuja, joiden kaa viettää vapaa-aikaa, niin aika hölmöä tänne jäädä. :D

 

[Lalamon]

Joo, toi kuulostaa kyllä tutulta kun tuntui aina kiusaamistilanteessa että vain mua syyllistetään ja todettiin että toisia lapsia vaan syystä tai toisesta kiusataan. Kun kävin terapiassa niin opettaja mainitsi senkin olevan syy siihen miksi mua kiusattiin ja että se olis jotenkin hyväksyttävä syy kiusata. Toki ymmärrän senkin että ihminen voi olla sekä kiusaaja että kiusattu, mutta kumpikin osapuoli tarvitsee apua. Hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi tai aikuinen ei kiusaa. Itsekään en ole aina käyttäytynyt koulussa kovin hyvin mutten ole koskaan tahallisesti kiusannut ketään tai alkanut vainota ketään niin että se ilkivalta kohdistuisi säännöllisesti samaan henkilöön kuten mua kiusaavat henkilöt toimi.

Joo, vähän samaa ollut mullakin. Joskus tyylii muutamii kertoi härnäilin ja vitsailin mun luokkalaisista, mut en mä sitä kiusaamiseksi tulkinnut, vaan aattelin sen olevan läppää. :D En siis oo ketään tarkotuksella ja jatkuvasti kiusannut.

Mut jännä, kun mun kiusatessa tyypit on ollut vihaisii mulle, kun taas oppilaat ovat pitäneet jotenkin oikeutettuna kiusata mua. Esim. ei kukaan tullut komentaa mun liikkatunnin kiusaajii, kun ne mua kiusas.

Toi on kyl totta, että kiusaajalla on jokin pielessä, kun hän kiusaa. Ei ongelma ole aina välttis huono itsetuntoa, vaan ongelma voi olla mm. kova vallanhimo, ja kiusaaja voi olettaa toteuttavansa tavoitteensa muita satuttamalla. Välillä sitä tulee ajatelleeks, et kiusaajil olis suurin piirtein kaikki hyvin, koska eihän he ulkoisesti näytä useimmiten kärsivän. Tosin eihän ne sit yleensä kiusais, jos heillä kaikki hyvin olis.

 

[Totenkopf]

Joo, vähän samaa ollut mullakin. Joskus tyylii muutamii kertoi härnäilin ja vitsailin mun luokkalaisista, mut en mä sitä kiusaamiseksi tulkinnut, vaan aattelin sen olevan läppää. :D En siis oo ketään tarkotuksella ja jatkuvasti kiusannut.

Mut jännä, kun mun kiusatessa tyypit on ollut vihaisii mulle, kun taas oppilaat ovat pitäneet jotenkin oikeutettuna kiusata mua. Esim. ei kukaan tullut komentaa mun liikkatunnin kiusaajii, kun ne mua kiusas.

Toi on kyl totta, että kiusaajalla on jokin pielessä, kun hän kiusaa. Ei ongelma ole aina välttis huono itsetuntoa, vaan ongelma voi olla mm. kova vallanhimo, ja kiusaaja voi olettaa toteuttavansa tavoitteensa muita satuttamalla. Välillä sitä tulee ajatelleeks, et kiusaajil olis suurin piirtein kaikki hyvin, koska eihän he ulkoisesti näytä useimmiten kärsivän. Tosin eihän ne sit yleensä kiusais, jos heillä kaikki hyvin olis.

Mullekin on käynyt ainakin ala-asteella niin, että juurikin vaikka liikuntatunneilla on ollut tuota haukkumista ja tönimistä muiden oppilaiden osalta ja se opettaja ei puuttunut siihen millään lailla vaikka näki tilanteen ihan selvästi. Sitten jos joskus vitsailin jotain niin se otettiin aina vakavasti ja siitä saariin uusi "syy" mun kiusaamiseen. Kaikki pari-ja ryhmätyöt oli hankalia ja tosi kiusallisia kun moni ei suostunut olemaan samassa ryhmässä mun kanssa ja sitten opettaja moitti vaan mua kun ei saada mitään aikaan.

Ei siinä sitten yleensä auta kuin koulun tai paikkakunnan vaihto kun monikaan opettaja tai koulu ei tee kiusaamisen estämiseksi mitään. On vain jotain puhutteluja ja kampanjointia mutten ole kuullut että ne ketään kiusattua olis millään lailla auttaneet.

 

[Oltermanni]

Nyt noin viisi vuotta asunut omillaan toisella puolea Suomea ja kyllä nyt kun katsoo niin en mitenkään voi nähdä että olisin voinut jäädä asumaan tuonne pieneen kotikaupunkiin. Nyt kun katsoo niin ajatuksena että vielä joskus kun saa alalta vakituista työtä niin, muutan heti takaisin kun työ ei ole riippuvaista ollenkaan missä asuu.

 

[Lalamon]

Nyt noin viisi vuotta asunut omillaan toisella puolea Suomea ja kyllä nyt kun katsoo niin en mitenkään voi nähdä että olisin voinut jäädä asumaan tuonne pieneen kotikaupunkiin. Nyt kun katsoo niin ajatuksena että vielä joskus kun saa alalta vakituista työtä niin, muutan heti takaisin kun työ ei ole riippuvaista ollenkaan missä asuu.

Ainakin jos on pieni paikkakunta kyseessä, niin eipä oo sit välttis vanhoi tuttui paikkakunnal enää, koska harva jaksaa pikkupaikkakunnal olla. :D Itse oon kotosin tuppukylästä, mistä nuorii mun tavoin katoaa, koska siel ei oo mitään tekemistä.

Mun kohdalla mun nykyisestä paikkakunnasta katsottuna tänne voi jäädä kun vanhoi koulututtui, koska tää on silleen suht iso kaupunki. Ainakin oon kuullut osan mun tuttujen muuttaneen omilleen täällä samalla paikkakunnalla.

 

[Lalamon]

Mullekin on käynyt ainakin ala-asteella niin, että juurikin vaikka liikuntatunneilla on ollut tuota haukkumista ja tönimistä muiden oppilaiden osalta ja se opettaja ei puuttunut siihen millään lailla vaikka näki tilanteen ihan selvästi. Sitten jos joskus vitsailin jotain niin se otettiin aina vakavasti ja siitä saariin uusi "syy" mun kiusaamiseen. Kaikki pari-ja ryhmätyöt oli hankalia ja tosi kiusallisia kun moni ei suostunut olemaan samassa ryhmässä mun kanssa ja sitten opettaja moitti vaan mua kun ei saada mitään aikaan.

Ei siinä sitten yleensä auta kuin koulun tai paikkakunnan vaihto kun monikaan opettaja tai koulu ei tee kiusaamisen estämiseksi mitään. On vain jotain puhutteluja ja kampanjointia mutten ole kuullut että ne ketään kiusattua olis millään lailla auttaneet.

Tämmöinen antaa vaikutelman, että opettajasi olisi syystä tai toisesta vihanut sua. :o

Itse kun olin yksinäinen tiettyjen ajanjaksojen ajan ala-asteella, niin opettajani näytti turhaantuneelta valittaessani asiasta. Kerran hän totesi koulun kaikkien 600 oppilaan olevan kavereitani, kumoten väitteeni siitä, että olen yksinäinen. Mun kaveri oli siis tuolloin Amerikassa lomalla, ja en halunnut tehdä joulukortteja, koska hänen lähdettyä pois minulla ei ollut nopeasti tilanteessa ajateltuna ketään, kenelle kortteja tehdä. On kyl harmi, etten tunne puolia mun kuudestasadasta kaverista edes nimeltä. :D

 

[Totenkopf]

Tämmöinen antaa vaikutelman, että opettajasi olisi syystä tai toisesta vihanut sua. :o

Itse kun olin yksinäinen tiettyjen ajanjaksojen ajan ala-asteella, niin opettajani näytti turhaantuneelta valittaessani asiasta. Kerran hän totesi koulun kaikkien 600 oppilaan olevan kavereitani, kumoten väitteeni siitä, että olen yksinäinen. Mun kaveri oli siis tuolloin Amerikassa lomalla, ja en halunnut tehdä joulukortteja, koska hänen lähdettyä pois minulla ei ollut nopeasti tilanteessa ajateltuna ketään, kenelle kortteja tehdä. On kyl harmi, etten tunne puolia mun kuudestasadasta kaverista edes nimeltä. :D

Joo, samalta minustakin tuntui ja myös niin, ettei opettajaa edes yhtään kiinnostanut kun mua kiusattiin. Ärsyttää kyllä että opettajat usein vähättelee kiusaamista ja yksinäisyyttä. Toki ymmärrän, että opettajan työ on rankkaa varsinkin nykyään kun oppilaillakin on ongelmia ja käytöshäiriöitä, mutta kyllä jokaisen hätä pitää ottaa vakavasti ja kuunnella kunnolla mitä oppilaalla on sanottavaa. Toivottavasti kuitenkin niitä kavereita löytyisi. Puhumalla ihmisille toki tutustuu, mutta itsekin oon aina ollut huono sosiaalisissa tilanteissa niin on ollut vaikeata saada uusia kavereita. :/